Ymmärrettävämpi Leader-rahoitus : hankejargonin purkaminen ja hakemisen helpottaminen
Soittila, Karita (2026)
Soittila, Karita
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051813340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051813340
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Hämeessä ohjelmakaudella 2023–2027 Leader-rahoitusta hakeneiden kokemusta hankeprosessissa käytettävän kielen ymmärrettävyydestä ja selkeydestä sekä kartoittaa kehittämisideoita rahoituksen hakemisen ja hankekielen ymmärtämisen helpottamiseksi. Työn tietoperusta käsittelee osallisuutta, lukutaitoa, digipalveluiden saavutettavuutta, palvelumuotoilua ja tekoälyn hyödyntämistä. Yhteisölähtöisinä kehittäjäorganisaatioina Leader-ryhmien on jatkuvasti huomioitava sekä neuvonnassaan että viestinnässään selkeä kieli, sen ymmärtämisen vaihtelevuus ja erilaisten hakijoiden tarpeet. Työn lähtökohtana oli tilaajan huomio, ettei hakemuksessa käytetty kieli saisi olla esteenä hyvälle hankkeelle. Leader-ryhmän tehtävänä on tunnistaa innovatiivinen ja alueelle tärkeä idea ja myös neuvonnassaan auttaa hakijaa kertomaan siitä konkreettisesti ja selkeästi. Aineistoa kerättiin kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin hakijoille suunnatulla kyselyllä ja hankeneuvojia haastattelemalla. Palvelumuotoilun keinoin työn tuotoksina visualisoitiin hakijan palvelupolku, neljä erilaista hakijaprofiilia sekä sana- ja termiselityslistan runko, joiden tavoitteena on tukea rahoituksen hakijan ymmärrystä, keventää hankeneuvonnan kuormittavuutta ja kehittää Leader-viestintää ja -neuvontaa.
Työssä havaittiin, että pääosin viranomaiskieleen pohjautuva hankekieli koetaan erityisesti Hyrrä-asiointijärjestelmässä vaikeaksi, ellei hakijalla ole aiempaa rahoitushakukokemusta ja erityisesti ensikertalaiset tarvitsevat prosessissa tukea. Leader-ryhmän rooli hankekielen tulkkina on merkittävä, sillä Hämeessä rahoituksen hakijoista tyypillisin on ensikertalainen ja rahoituksen hakuun tottumaton toimija, joka kaipaa tuekseen neuvontaa erityisesti hakemisen alkuvaiheessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että selkeä ja käyttäjälähtöinen kieli ja sitä tukevat konkreettiset työkalut ovat keskeisiä tekijöitä Leader-rahoituksen saavutettavuuden ja osallisuuden toteutumisessa.
Työssä havaittiin, että pääosin viranomaiskieleen pohjautuva hankekieli koetaan erityisesti Hyrrä-asiointijärjestelmässä vaikeaksi, ellei hakijalla ole aiempaa rahoitushakukokemusta ja erityisesti ensikertalaiset tarvitsevat prosessissa tukea. Leader-ryhmän rooli hankekielen tulkkina on merkittävä, sillä Hämeessä rahoituksen hakijoista tyypillisin on ensikertalainen ja rahoituksen hakuun tottumaton toimija, joka kaipaa tuekseen neuvontaa erityisesti hakemisen alkuvaiheessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että selkeä ja käyttäjälähtöinen kieli ja sitä tukevat konkreettiset työkalut ovat keskeisiä tekijöitä Leader-rahoituksen saavutettavuuden ja osallisuuden toteutumisessa.
