Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee ProGram-projektissa (Aspects of the Grammar and Prosody of Finnish Sign Language; Näkökulmia suomalaisen viittomakielen kielioppiin ja prosodiaan) tehtyä annotointi- ja käännöstyötä. Opinnäytetyön tilaajana toimii ProGram-projekti ja sen vastuuhenkilö akatemiatutkija, dosentti Tommi Jantunen.

Annotointi- ja käännöstyöllä tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä viittomakielisen kieliaineksen varustamista systemaattisilla semanttisilla merkinnöillä ja käännöksillä. Lähtökohtana on tuottaa sekä glossi- että lausetasolla mahdollisimman merkitysvastaavia käännöksiä - rakennetta unohtamatta - muun muassa suomalaisen viittomakielen kieliopin ja prosodian tutkimusta varten. Annotointi- ja käännöstyötä on tehty ELAN-ohjelmaa käyttäen.

Opinnäytetyössä esitellään tarkemmin opinnäytetyön lähtökohdat ja tavoitteet sekä opinnäytetyön tutkimuskysymykset. Työssä tarkastellaan muun muassa sitä, miten käännöstyötä on tehty ProGram-projektissa, jotta käännökset tukisivat viittomakielen rakenteen tutkimusta. Lisäksi työssä esitellään muutoksia, joita käännöksissä tapahtuu kun siirrytään raakavaiheesta systemaattisemmalle tasolle.

Työssä kuvataan yksityiskohtaisemmin ProGram-projektia ja sen tavoitteita, projektissa käytettävää materiaalia sekä annotointi- ja käännöstyön taustaa ja tavoitteita projektin näkökulmasta. Opinnäytetyössä käsitellään erilaisia työhön vaikuttavia teorioita kuten viittoman pituuden määrittelyä, viittoman määrittelyä, kuvanlukutaitoa ja narratiivia tekstityyppinä, glossausta sanansanaisena kääntämisenä sekä lausetasoiseen kääntämiseen vaikuttavia asioita. Tämän jälkeen käydään läpi yksityiskohtaisesti eri työvaiheita eli raakaglossausta, glossauksen systematisointia, raakakäännöksiä, käännösten systematisointia sekä käännösten suluttamista. Jokaisen kohdalta on tarkkaan kerrottu työhön vaikuttavista seikoista ja perusteista.

Lopuksi työssä pohditaan sekä glossi- että lausetasoista kääntämistä, käännöstyössä eteen tulleita ongelmia ja niiden ratkaisuja sekä tämän opinnäytetyön hyötyä muille alan toimijoille. Tämä työ on suunnattu henkilöille, jotka tulevaisuudessa tekevät annotointi- ja käännöstyötä viittomakielisen aineiston parissa, mutta työ on sovellettavissa myös viittomakielentulkeille sekä viittomakielentulkkiopiskelijoille ja -kouluttajille.

The objective of this thesis is to descripe the annotation and translation process done in the project Aspects of the Grammar and Prosody of Finnish Sign Language (Näkökulmia suomalaisen viittoma- kielen kielioppiin ja prosodiaan, ProGram). The thesis is a part of ProGram project which is supervised by Academic Research Fellow, Docent Tommi Jantunen.

In this thesis, annotation and translation process is defined as giving signed material systematic semantic annotations and translations. The main focus of the work is to provide, on the level of glosses and sentences, the most semantically accurate translations without neglecting equivalence in regards to sentence structure. The work is done for the research of, for example, grammar and prosody of Finnish Sign Language. The work on annotations and translations was done using the video annotation tool ELAN.

In the thesis I will introduce the main points and goals of the work along with the main research questions. In the thesis I discuss, for example, how the translation work in ProGram-project has been car- ried out so that the translations benefit the research of sign language structure. In addition, I present the changes which occur in the translation process when moving from raw to systematic translation.

In this thesis, the ProGram project, its goals and research material are described, as well as the background and goals of the annotation and translation process in the project. Secondly, I present different theories that form the basis for the work, including views on the length of the sign, the definition of what is a sign, visual literacy, narrative as a text type, glossing as a form of word-for-word translation, as well as issues involved in phrase-level translation. Thirdly, I describe the different stages of the annotation and translation process: creating the raw glosses, developing the raw glosses into more systematic glosses, making the raw translation, developing the raw translation into a more systematic translation, as well as modifying the translations by using brackets. Each stage of the work process is analyzed thoroughly and different issues influencing the work are discussed.

Finally, I conclude the thesis with a discussion on the gloss- and phrase-level translation, problems that emerged while working with the translation, solutions that were made in order to answer those problems, as well as the potential benefit of the current work to others working in the field. This thesis can be used by those, who work with the annotation and translation of the sign language materials. However, the thesis may be applied also for the use of sign language interpreters, as well as in the degree programme in Sign Language Interpretation.