Kohti saavutettavampaa ryhmätoimintaa : Esteiden tunnistaminen ja osallistumiskynnyksen madaltaminen HOPE-hankkeen ryhmätoiminnassa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia esteitä NEET-tilanteessa olevat 16–29-vuotiaat nuoret, erityisesti naiset ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, kokevat ryhmätoimintaan osallistumisessa sekä miten osallistumisen kynnystä voidaan madaltaa. Opinnäytetyö toteutettiin HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hankkeessa. Työn teoreettinen viitekehys pohjautui saavutettavuuteen ulottuvuuksiin, turvallisemman tilan luomisen käytäntöihin ja kohderyhmän tunnistamiseen.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksellisena kehittämistyönä. Aineistoa kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ryhmätoiminnan ohjaajilta sekä toimintaan osallistuineilta nuorilta.

Tulosten perusteella osallistumisen esteitä ovat sosiaalinen jännittäminen, epävarmuus toiminnan sisällöstä ja omasta roolista, toiminnan ennakoitavuuden puute sekä haasteet toimintaan mukaan löytämisessä. Saavutettavuutta edistävät tekijät jakautuvat seitsemään teemaan: toimintaan mukaan löytäminen, yhteinen kiinnostuksenkohde, turvallisemman tilan periaatteiden näkyvyys, toiminnan selkeä rakenne ja joustavuus, aikataulu ja sijainti, maksuttomuus ja ruoka sekä helposti lähestyttävät ohjaajat.

Opinnäytetyön tuotoksena koottiin huoneentaulu, joka perustuu Diggaan!-ryhmätoimintaan osallistuneiden nuorten ja ohjaajien kokemuksiin. Se kokoaa yhteen keskeisiä keinoja osallistumiskynnyksen madaltamiseksi ja saavutettavuuden huomioimiseksi ryhmätoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

The aim of this thesis was to investigate the type of obstacles young people aged 16–29 in a NEET situation, especially women and those belonging to gender minorities, experience when participating in group activities and how the threshold for participation can be lowered. The thesis was carried out as part of a project on well-being, inclusion and pathways to working life (HOPE). The theoretical framework of this thesis was based on accessibility dimensions, practices for creating a safer space, and identification of the target group. The thesis was carried out following the framework of qualitative research development work. Data was collected through semi-structured interviews of both young people who participated in the activities and group activity facilitators.

Based on the results, the obstacles to participation include social tension, uncertainty about the content of the activity and one's own role, lack of predictability of the activity and challenges in finding someone to join the activity. The factors that promote accessibility are divided into seven themes: participating to the activity, a common interest, visibility of the principles of a safer space, a clear structure and flexibility of the activity, a schedule and location, free of charge and food, and easily approachable instructors.

The thesis produced a room chart based on the experiences of young people and instructors who participated in the Diggaan! group activity. It brings together key methods for lowering the participation threshold and taking accessibility into account in the planning and implementation of group activities.