Nato-aakkoset poliisin radioviestinnässä : Tampereen pääpoliisiaseman poliisimiesten näkemyksiä
Anttiroiko, Joonas; Sarajärvi, Armi (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052616863
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052616863
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Tampereen pääpoliisiaseman virassa olevien poliisimiesten mielipiteitä ja halukkuutta siirtyä suomenkielisistä viestiaakkosista kansainvälisiin Nato-aakkosiin poliisin viestiliikenteessä. Tavoitteena oli saada tietoa mitä hyötyjä ja haittoja poliisimiehet näkevät Nato-aakkosten käyttämisessä.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja tutkimus toteutettiin Tampereen pääpoliisiasemalla. Kysely oli avoinna 13.2.–1.3.2026. Kyselyyn vastasi 33 virassa olevaa poliisia (N=33). Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja tulokset raportoitiin siten, ettei yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa vastausten perusteella. Kyselystä tiedotettiin sanallisesti ja lehtisen avulla.
Tutkimuksessa käytettiin niin kvalitatiivisia kuin kvantitatiivisiakin menetelmiä. Kyselylomake oli puolistrukturoitu ja se sisälsi yhdeksän varsinaista kysymystä. Kyselylomakkeen kysymyksistä viidessä oli valmiit vastausvaihtoehdot ja neljä kysymystä olivat avoimia. Tuloksia tarkasteltiin Google Sheets -työkalulla ja Microsoft Excel -ohjelmalla. Avoimet vastaukset teemoitettiin vastausten sisällön perusteella.
Tuloksena saatiin selville, että noin yksi kolmasosa kyselyyn vastanneista poliisimiehistä olisi halukkaita siirtyä käyttämään Nato-viestiaakkosia päivittäistoiminnassa. Suurimmat halukkuuteen positiivisesti vaikuttaneet tekijät olivat Nato-viestiaakkosten aiempi osaaminen, käyttö muiden viranomaisten kanssa ja ikä. Iältään kaikkein nuorimmat ja vanhimmat poliisimiehet olivat kaikkein valmiimpia siirtymään käyttämään Nato-viestiaakkosia. Suurimpina haittoina nähtiin uuden järjestelmän opettelu ja mahdolliset sekaannukset eri toimijoiden välillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurin osa virassa olevista poliisimiehistä ei koe siirtymää tarpeelliseksi, vaan jatkaisi mieluummin nykyisillä, kansallisilla viestiaakkosilla.
Tämä tutkimus tutki asiaa vain Tampereen pääpoliisiaseman henkilöstön näkökulmasta. Mahdollinen jatkotutkimusaihe voisi olla maantieteellisen sijainnin vaikutus (eri poliisilaitokset/-asemat). Myöskään vastanneiden jakautumista eri sektoreille (valvonta- ja hälytystoiminta / liikenne / rikostorjunta) ei eritelty, joten asiaa voitaisiin jatkossa tutkia myös siitä näkökulmasta.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja tutkimus toteutettiin Tampereen pääpoliisiasemalla. Kysely oli avoinna 13.2.–1.3.2026. Kyselyyn vastasi 33 virassa olevaa poliisia (N=33). Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja tulokset raportoitiin siten, ettei yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa vastausten perusteella. Kyselystä tiedotettiin sanallisesti ja lehtisen avulla.
Tutkimuksessa käytettiin niin kvalitatiivisia kuin kvantitatiivisiakin menetelmiä. Kyselylomake oli puolistrukturoitu ja se sisälsi yhdeksän varsinaista kysymystä. Kyselylomakkeen kysymyksistä viidessä oli valmiit vastausvaihtoehdot ja neljä kysymystä olivat avoimia. Tuloksia tarkasteltiin Google Sheets -työkalulla ja Microsoft Excel -ohjelmalla. Avoimet vastaukset teemoitettiin vastausten sisällön perusteella.
Tuloksena saatiin selville, että noin yksi kolmasosa kyselyyn vastanneista poliisimiehistä olisi halukkaita siirtyä käyttämään Nato-viestiaakkosia päivittäistoiminnassa. Suurimmat halukkuuteen positiivisesti vaikuttaneet tekijät olivat Nato-viestiaakkosten aiempi osaaminen, käyttö muiden viranomaisten kanssa ja ikä. Iältään kaikkein nuorimmat ja vanhimmat poliisimiehet olivat kaikkein valmiimpia siirtymään käyttämään Nato-viestiaakkosia. Suurimpina haittoina nähtiin uuden järjestelmän opettelu ja mahdolliset sekaannukset eri toimijoiden välillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurin osa virassa olevista poliisimiehistä ei koe siirtymää tarpeelliseksi, vaan jatkaisi mieluummin nykyisillä, kansallisilla viestiaakkosilla.
Tämä tutkimus tutki asiaa vain Tampereen pääpoliisiaseman henkilöstön näkökulmasta. Mahdollinen jatkotutkimusaihe voisi olla maantieteellisen sijainnin vaikutus (eri poliisilaitokset/-asemat). Myöskään vastanneiden jakautumista eri sektoreille (valvonta- ja hälytystoiminta / liikenne / rikostorjunta) ei eritelty, joten asiaa voitaisiin jatkossa tutkia myös siitä näkökulmasta.