Laatu ikääntyneiden yhteisöllisessä asumisessa asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta
Hellsten, Niina; Luukkonen, Mervi; Piipponen, Mika (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717802
Tiivistelmä
Ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen järjestäminen aloitettiin 1.1.2023, joten siihen kohdennetun tutkitun tiedon määrä on vielä rajallinen. Yhteisöllisen asumisen laadun vahvistaminen edellyttää yhteistä ymmärrystä laadun merkityksestä, toimivia rakenteita, riittäviä resursseja sekä jatkuvaa reflektiota siitä, miten palvelu vastaa ikääntyneiden moninaisiin ja muuttuviin tarpeisiin.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen laatua sekä asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmista. Tavoitteena oli selvittää, mitä laatu tarkoittaa näille toimijoille, millaisia kokemuksia heillä on sen toteutumisesta ja mitkä tekijät joko tukevat tai estävät laadun muodostumista. Lisäksi tarkoituksena oli vertailla asiakkaiden ja työntekijöiden käsityksiä laadusta ja tunnistaa tulosten perusteella kehittämiskohteita sekä laatia ehdotuksia palvelujen laadun parantamiseksi.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä ilmiön monipuoliseen tarkasteluun eri toimijaryhmien näkökulmat huomioiden. Asiakkaiden kokemuksia kartoitettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja työntekijöiden vakioidulla kyselylomakkeella. Lopputuotos toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa tiedonhankinta ja käytännön kehittämistarpeet kytkeytyvät toisiinsa. Kehittämisnäkökulma kohdistui erityisesti yhteisöllisen asumisen palvelun laatuun hyvinvointialueiden toimintaympäristössä.
Tulokset osoittivat, että yhteisöllisen asumisen laatu rakentuu turvallisuudesta, avunsaannin luotettavuudesta, vuorovaikutuksesta ja rakenteista. Asiakkaat painottivat arjen kokemuksia ja turvallisuutta, työntekijät puolestaan resursseja ja työprosesseja.
Havaittujen tulosten perusteella laaditut kehittämisehdotukset esitetään laadun kehittä-misessä usein käytettävää jatkuvan parantamisen PDCA-mallia (plan-do-check-act) hyödyntämällä. Tämän ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen konseptiin soveltuvan mallin avulla pitkäjänteisellä kehittämistyöllä voidaan vahvistaa palvelun laatua ja tukea henkilöstön työssä onnistumista.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen laatua sekä asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmista. Tavoitteena oli selvittää, mitä laatu tarkoittaa näille toimijoille, millaisia kokemuksia heillä on sen toteutumisesta ja mitkä tekijät joko tukevat tai estävät laadun muodostumista. Lisäksi tarkoituksena oli vertailla asiakkaiden ja työntekijöiden käsityksiä laadusta ja tunnistaa tulosten perusteella kehittämiskohteita sekä laatia ehdotuksia palvelujen laadun parantamiseksi.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä ilmiön monipuoliseen tarkasteluun eri toimijaryhmien näkökulmat huomioiden. Asiakkaiden kokemuksia kartoitettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja työntekijöiden vakioidulla kyselylomakkeella. Lopputuotos toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa tiedonhankinta ja käytännön kehittämistarpeet kytkeytyvät toisiinsa. Kehittämisnäkökulma kohdistui erityisesti yhteisöllisen asumisen palvelun laatuun hyvinvointialueiden toimintaympäristössä.
Tulokset osoittivat, että yhteisöllisen asumisen laatu rakentuu turvallisuudesta, avunsaannin luotettavuudesta, vuorovaikutuksesta ja rakenteista. Asiakkaat painottivat arjen kokemuksia ja turvallisuutta, työntekijät puolestaan resursseja ja työprosesseja.
Havaittujen tulosten perusteella laaditut kehittämisehdotukset esitetään laadun kehittä-misessä usein käytettävää jatkuvan parantamisen PDCA-mallia (plan-do-check-act) hyödyntämällä. Tämän ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen konseptiin soveltuvan mallin avulla pitkäjänteisellä kehittämistyöllä voidaan vahvistaa palvelun laatua ja tukea henkilöstön työssä onnistumista.