Elämänlaatu ry ja yritykset yhdessä kuntouttavan työtoiminnan toteuttajana : Kokemuksia ja kehittämisehdotuksia kuntouttavasta työtoiminnasta
Örthén, Sari; Laukkanen, Heikki (2015)
Örthén, Sari
Laukkanen, Heikki
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209255
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209255
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toteutettu Vantaalla Elämänlaatu ry:n toimeksiannosta. Elämänlaatu ry on 2011 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on edistää ja tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja sen palveluihin. Elämänlaatu ry:n toiminta keskittyy tällä hetkellä kuntouttavan työtoiminnan palveluiden tuottamiseen sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuella tuotettavaan talousohjausprojektiin.
Opinnäytetyön toteutus lähti siitä, että Elämänlaatu ry toteutti Helsingissä sijaitsevan Puotilan Kartanon saneerausta yhteistyössä pääurakoitsija Wareco Oy:n ja alueellisen yhdistyksen Puotilan Kartanon ystävät ry:n kanssa. Yritysten edustajat, kuntouttavan työtoiminnan työnjohtaja ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet, olivat tuoneet keskusteluissa esille yhteistyön olleen onnistunutta. Opinnäytetyön tarkoitus on kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin, haastattelemalla koota eri osapuolten kokemuksia yhteistyöstä ja selvittää sitä, miksi yhteistyö koettiin onnistuneeksi? Elämänlaatu ry toivoi myös, että opinnäytetyö auttaa heitä markkinoimaan ja tuotteistamaan palveluitaan paremmin.
Opinnäytetyömme teoreettisena käsitteenä on osallisuus, joka kattavuudellaan soveltui viitekehykseksemme ja koska sen toteutumista kuntouttavassa työtoiminnassa on tutkittu aiemminkin, jolloin voimme peilata omia tuloksiamme niihin. Työssämme kysymme, voisiko tällaisessa yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavassa kuntouttavassa työtoiminnassa olla jotakin annettavaa työttömien työllistymiselle ja osallisuuden kokemuksen lisääntymiselle. Kuntouttavan työtoiminnan lakiuudistusprosessin ollessa parhaillaan menossa, voisi opinnäytetyömme tuloksilla olla laajempaakin sovellettavuusarvoa.
Analysoidessamme haastatteluja sisällönanalyysin avulla teemoittamalla, selvisi, että kokemukset yritysyhteistyöstä oli ennakko-odotusten mukaisesti hyvät. Yritysyhteistyön avulla kuntouttavaan työtoimintaan osallistujille saadaan monipuolisia, aitoa työtä olevia työtehtäviä. Yritysten edustajien asenteet työttömiin ja heidän työllistämiseensä muuttuivat positiivisemmiksi. He kokivat tällaisen toiminnan joustavana ja kokemus sai heitä pohtimaan ideoita työllistämisen lisäämiseen. Tällä tavoin yritysyhteistyössä toteutettu kuntouttava työtoiminta synnyttää monia yhtymäkohtia kuntouttavaan työtoimintaan osallistujien osallisuuden lisääntymiseen.
Esille nousi myös työllistymisen esteitä ja kehittämisajatuksia kuntouttavan työtoiminnan työllistävyyden ja kuntouttavuuden ja näin myös osallisuuden lisäämiseksi. Nämä poikivat kehittämisehdotuksissa tärkeään rooliin nousevat palveluohjauksellisen työotteen jalkauttaminen osaksi kuntouttavaa työtoimintaa, talousohjausoppaan soveltaminen kuntouttavan työtoiminnan toteuttajille ja työpankkimalli myös kuntouttavan työtoiminnan työvälineenä. Toiveenamme on näiden kehittämisideoiden jalkautuminen osaksi tulevan lain työelämävalmiuksia edistävää sosiaalista kuntoutusta ja osallisuutta edistävää sosiaalista kuntoutusta.
Opinnäytetyön toteutus lähti siitä, että Elämänlaatu ry toteutti Helsingissä sijaitsevan Puotilan Kartanon saneerausta yhteistyössä pääurakoitsija Wareco Oy:n ja alueellisen yhdistyksen Puotilan Kartanon ystävät ry:n kanssa. Yritysten edustajat, kuntouttavan työtoiminnan työnjohtaja ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet, olivat tuoneet keskusteluissa esille yhteistyön olleen onnistunutta. Opinnäytetyön tarkoitus on kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin, haastattelemalla koota eri osapuolten kokemuksia yhteistyöstä ja selvittää sitä, miksi yhteistyö koettiin onnistuneeksi? Elämänlaatu ry toivoi myös, että opinnäytetyö auttaa heitä markkinoimaan ja tuotteistamaan palveluitaan paremmin.
Opinnäytetyömme teoreettisena käsitteenä on osallisuus, joka kattavuudellaan soveltui viitekehykseksemme ja koska sen toteutumista kuntouttavassa työtoiminnassa on tutkittu aiemminkin, jolloin voimme peilata omia tuloksiamme niihin. Työssämme kysymme, voisiko tällaisessa yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavassa kuntouttavassa työtoiminnassa olla jotakin annettavaa työttömien työllistymiselle ja osallisuuden kokemuksen lisääntymiselle. Kuntouttavan työtoiminnan lakiuudistusprosessin ollessa parhaillaan menossa, voisi opinnäytetyömme tuloksilla olla laajempaakin sovellettavuusarvoa.
Analysoidessamme haastatteluja sisällönanalyysin avulla teemoittamalla, selvisi, että kokemukset yritysyhteistyöstä oli ennakko-odotusten mukaisesti hyvät. Yritysyhteistyön avulla kuntouttavaan työtoimintaan osallistujille saadaan monipuolisia, aitoa työtä olevia työtehtäviä. Yritysten edustajien asenteet työttömiin ja heidän työllistämiseensä muuttuivat positiivisemmiksi. He kokivat tällaisen toiminnan joustavana ja kokemus sai heitä pohtimaan ideoita työllistämisen lisäämiseen. Tällä tavoin yritysyhteistyössä toteutettu kuntouttava työtoiminta synnyttää monia yhtymäkohtia kuntouttavaan työtoimintaan osallistujien osallisuuden lisääntymiseen.
Esille nousi myös työllistymisen esteitä ja kehittämisajatuksia kuntouttavan työtoiminnan työllistävyyden ja kuntouttavuuden ja näin myös osallisuuden lisäämiseksi. Nämä poikivat kehittämisehdotuksissa tärkeään rooliin nousevat palveluohjauksellisen työotteen jalkauttaminen osaksi kuntouttavaa työtoimintaa, talousohjausoppaan soveltaminen kuntouttavan työtoiminnan toteuttajille ja työpankkimalli myös kuntouttavan työtoiminnan työvälineenä. Toiveenamme on näiden kehittämisideoiden jalkautuminen osaksi tulevan lain työelämävalmiuksia edistävää sosiaalista kuntoutusta ja osallisuutta edistävää sosiaalista kuntoutusta.