Hoitohenkilökunnan näkemyksiä systemaattisesta painehaavariskin arvioinnista
Stenroos, Tiia (2015)
Stenroos, Tiia
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602011789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602011789
Tiivistelmä
Stenroos, Tiia. Hoitohenkilökunnan näkemyksiä systemaattisesta painehaavariskin arvioinnista.
Pori, syksy 2015, 50 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuosina 2013 ja 2014 toteutetussa painehaavojen ehkäisyn ja hoidon kehittämisen hankkeessa vuodeosastoilla otettiin käyttöön Braden-riskiluokitusmittari systemaattisen painehaavariskin arvioimiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa osana tämän hankkeen seurantaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten hoitohenkilökunta kokee systemaattisen painehaavariskin arvioinnin työssään, miten Braden-riskimittari soveltuu painehaavariskin arviointiin ja mitä positiivista sen käyttöönotto on tuonut potilaiden hoitoon ja työhön. Lisäksi selvitettiin systemaattisen painehaavariskin arvioinnin mahdollisia haasteita. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa hoitajille ja hoitotyön kehittäjille tietoa systemaattisen painehaavariskin arvioinnin koetuista hyödyistä ja haasteista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää systemaattisen painehaavariskin arvioinnin kehittämiseen Satakunnan sairaanhoitopiirissä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin viiden yhteistyöosaston hoitohenkilökunnalta puolistrukturoidulla kyselylomakkeella syksyllä 2015. Kyselyyn vastasi 65 hoitotyön ammattilaista. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että hoitajat kokevat Braden-riskimittarin soveltuvan pääasiassa hyvin tai kohtuullisesti painehaavariskin arviointiin omassa työyksikössä. Mittarin käyttöönotto on parantanut potilaiden saamaa hoitoa ja painehaavoihin liittyvän tiedon määrä on lisääntynyt käyttöönottokoulutusten myötä. Systemaattisen painehaavariskin arvioinnin suurimpia haasteita Satakunnan sairaanhoitopiirissä ovat riskinarvioinnin ja kirjaamisen systemaattisuus. Systemaattista arviointia ja kirjaamista hankaloittavia tekijöitä olivat muun muassa työntekijän asenteisiin, organisaatioon, potilaaseen ja Braden-riskimittariin liittyvät haasteet.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että systemaattisen painehaavariskin arvioinnin kehittämisen tulisi painottua riskinarvioinnin jatkuvuuteen ja asianmukaiseen kirjaamiseen.
Avainsanat: painehaava, riskinarviointi, hoitohenkilöstö, kvalitatiivinen tutkimus
Pori, syksy 2015, 50 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuosina 2013 ja 2014 toteutetussa painehaavojen ehkäisyn ja hoidon kehittämisen hankkeessa vuodeosastoilla otettiin käyttöön Braden-riskiluokitusmittari systemaattisen painehaavariskin arvioimiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa osana tämän hankkeen seurantaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten hoitohenkilökunta kokee systemaattisen painehaavariskin arvioinnin työssään, miten Braden-riskimittari soveltuu painehaavariskin arviointiin ja mitä positiivista sen käyttöönotto on tuonut potilaiden hoitoon ja työhön. Lisäksi selvitettiin systemaattisen painehaavariskin arvioinnin mahdollisia haasteita. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa hoitajille ja hoitotyön kehittäjille tietoa systemaattisen painehaavariskin arvioinnin koetuista hyödyistä ja haasteista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää systemaattisen painehaavariskin arvioinnin kehittämiseen Satakunnan sairaanhoitopiirissä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin viiden yhteistyöosaston hoitohenkilökunnalta puolistrukturoidulla kyselylomakkeella syksyllä 2015. Kyselyyn vastasi 65 hoitotyön ammattilaista. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että hoitajat kokevat Braden-riskimittarin soveltuvan pääasiassa hyvin tai kohtuullisesti painehaavariskin arviointiin omassa työyksikössä. Mittarin käyttöönotto on parantanut potilaiden saamaa hoitoa ja painehaavoihin liittyvän tiedon määrä on lisääntynyt käyttöönottokoulutusten myötä. Systemaattisen painehaavariskin arvioinnin suurimpia haasteita Satakunnan sairaanhoitopiirissä ovat riskinarvioinnin ja kirjaamisen systemaattisuus. Systemaattista arviointia ja kirjaamista hankaloittavia tekijöitä olivat muun muassa työntekijän asenteisiin, organisaatioon, potilaaseen ja Braden-riskimittariin liittyvät haasteet.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että systemaattisen painehaavariskin arvioinnin kehittämisen tulisi painottua riskinarvioinnin jatkuvuuteen ja asianmukaiseen kirjaamiseen.
Avainsanat: painehaava, riskinarviointi, hoitohenkilöstö, kvalitatiivinen tutkimus