Hoitohenkilökunnan näkemyksiä systemaattisesta painehaavariskin arvioinnista

Abstract

Stenroos, Tiia. Hoitohenkilökunnan näkemyksiä systemaattisesta painehaavariskin arvioinnista. Pori, syksy 2015, 50 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).

Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuosina 2013 ja 2014 toteutetussa painehaavojen ehkäisyn ja hoidon kehittämisen hankkeessa vuodeosastoilla otettiin käyttöön Braden-riskiluokitusmittari systemaattisen painehaavariskin arvioimiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa osana tämän hankkeen seurantaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten hoitohenkilökunta kokee systemaattisen painehaavariskin arvioinnin työssään, miten Braden-riskimittari soveltuu painehaavariskin arviointiin ja mitä positiivista sen käyttöönotto on tuonut potilaiden hoitoon ja työhön. Lisäksi selvitettiin systemaattisen painehaavariskin arvioinnin mahdollisia haasteita. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa hoitajille ja hoitotyön kehittäjille tietoa systemaattisen painehaavariskin arvioinnin koetuista hyödyistä ja haasteista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää systemaattisen painehaavariskin arvioinnin kehittämiseen Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin viiden yhteistyöosaston hoitohenkilökunnalta puolistrukturoidulla kyselylomakkeella syksyllä 2015. Kyselyyn vastasi 65 hoitotyön ammattilaista. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimustuloksista käy ilmi, että hoitajat kokevat Braden-riskimittarin soveltuvan pääasiassa hyvin tai kohtuullisesti painehaavariskin arviointiin omassa työyksikössä. Mittarin käyttöönotto on parantanut potilaiden saamaa hoitoa ja painehaavoihin liittyvän tiedon määrä on lisääntynyt käyttöönottokoulutusten myötä. Systemaattisen painehaavariskin arvioinnin suurimpia haasteita Satakunnan sairaanhoitopiirissä ovat riskinarvioinnin ja kirjaamisen systemaattisuus. Systemaattista arviointia ja kirjaamista hankaloittavia tekijöitä olivat muun muassa työntekijän asenteisiin, organisaatioon, potilaaseen ja Braden-riskimittariin liittyvät haasteet. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että systemaattisen painehaavariskin arvioinnin kehittämisen tulisi painottua riskinarvioinnin jatkuvuuteen ja asianmukaiseen kirjaamiseen.

Avainsanat: painehaava, riskinarviointi, hoitohenkilöstö, kvalitatiivinen tutkimus

ABSTRACT

Stenroos, Tiia. Nurses’ experiences of systematic pressure ulcer risk assessment. p.50, 4 appendices. Language: Finnish. Pori, Autumn 2015. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. Degree: Bachelor of Nursing.

Pressure ulcers are injuries of the skin and underlying tissues. They occur when the pressure obstructs the blood flow to the tissue. Pressure ulcers are caused by pressure. Sometimes friction and stretching of the skin may contribute the development of pressure ulcers. The most common places of them are hips, heels and sacrum because of the bony prominences. Pressure ulcers can be prevented and the systematic risk assessment is one part of the prevention. The purpose of this thesis was to find out how the medical staff experiences the risk assessment of pressure ulcers. The study clarified the positive aspects and also the challenges of the systematic pressure ulcer risk assessment. The goal of this study was to receive opinions which can be benefitted when developing the pressure ulcer risk assessment. This thesis was conducted in accordance with Satakunta Hospital District in Finland. The thesis was executed by using qualitative research methods. The research data was collected anonymously by paper questionnaires. There were 6 questions on the form. The questionnaires were brought to the cooperative wards during the weeks 34–36 in 2015 and response time was two weeks. Totally 65 answers were received from the medical staff. The received data was analyzed by using inductive content analysis. Research results revealed that the systematic pressure ulcer risk assessment was experienced as an important matter because it has improved the care of the patients. However, it is challenging because of the many facts. Maybe the biggest problems are that it is not systematic yet and the documentation is deficient. These things have to be developed in the future.

Keywords: pressure ulcer, risk assessment, medical staff, qualitative research