Pitkäaikaissairauden omahoidon ryhmämuotoinen tukeminen : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

TIIVISTELMÄ

Mäki-Haavisto, Merja. Pitkäaikaissairauden omahoidon ryhmämuotoinen tukeminen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Helsinki, kevät 2016, 38 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia tuloksia oli saatu aikaan pitkäaikaissairauden omahoidon ryhmämuotoisella tukemisella. Tavoitteena oli, että opinnäytetyön tuloksista saisi informaatiota päätöksenteon tueksi omahoitoryhmiä suunniteltaessa.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tuloksia ryhmämuotoisella tukemisella on saatu aikaan aikuisten pitkäaikaissairaiden parissa. Aineistoa haettiin Medic-, CINAHL with Full Text- ja ProQuest Hospital Collection- tietokannoista. Hakusanoina käytettiin sanoja ’krooninen sairaus’, ’ryhm*’ ja ’ohjaus’ sekä vastaavia englanninkielisiä termejä erilaisina yhdistelminä. Aineistohaku rajattiin vuosiin 2009–2015, suomen- tai englanninkielisiin alkuperäisartikkeleihin. Haun perusteella aineistoksi valittiin 10 tutkimusartikkelia, joista 9 oli englanninkielisiä ja yksi suomenkielinen. Tutkimusten kohde-ryhmänä olivat tyypin 2 diabeetikot, reumasairaat, COPD-potilaat, MS-potilaat, SLE-potilaat, Parkinsonin tautia sairastavat, krooniset kipupotilaat ja kroonista suolistosairautta sairastavat. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Laajemmiksi teemoiksi aineiston tuloksista muodostuivat muutokset fyysisessä terveydentilassa, muutokset käyttäytymisessä, psykologiset vaikutukset, kokemukset sosiaalisesta tuesta ja vaikutukset terveyspalvelujen käyttöön.

Tuloksista ilmeni, että ryhmämuotoisella omahoidon tukemisella saatiin aikaan myönteisiä tuloksia osallistujien fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa. Osallistujien fyysisessä terveydentilassa havaittiin lievää paranemista. Osallistujien fyysinen aktiivisuus ja omahoitotottumukset paranivat, myös elintavoissa tapahtui muutoksia. Isompina psyykkisinä muutoksina raportoitiin hallinnantunteen ja minäpystyvyyden paranemisen. Kokonaisuudessaan muutokset olivat kuitenkin melko vähäisiä, eikä niiden pysyvyydestä saatu näyttöä. Katsauksen mukaan useimmat kuitenkin kokivat ryhmäohjelmaan osallistumisen hyödyllisenä, tärkeänä koettiin varsinkin ryhmässä vertaisilta saatu sosiaalinen tuki.

Asiasanat: krooniset taudit, itsehoito, ryhmäohjaus

ABSTRACT

Mäki-Haavisto, Merja. Outcomes of group based chronic disease self-management programmes. A descriptive literature review.38 p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring 2016. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Option in Health Care. Degree: Public Health Nurse

The objective of this thesis was to describe the outcomes of group based self-management interventions for patients with chronic diseases. The aim of this thesis was to gather information that the health care professionals could use in the planning of future group interventions.

The aim of this descriptive review was to describe the outcomes of group based self-management support on adult patients with chronic diseases. The research method used was a descriptive literature review. The data was collected from the electronic databases Medic, CHINAL with Full Text and Pro Quest Hospital Collection. The used search words were: ‘chronic disease’, ‘self-management’, group based’, ‘intervention’, ‘education’, ‘support’ and ‘programme’ in different combinations. 10 studies were included in the review. The chosen studies were published between the years 2009-2015 in English or in Finnish. The data was analysed and synthesized in relation to the research question.

The results showed that there are many positive outcomes to be achieved by the group based self-management support of chronic diseases. Minor improvements in physical health were reported. There were also improvements in patients’ knowledge, physical activity and self-care behaviour. Lifestyle changes were also made. The most significant outcomes were psychological: patients’ coping skills, symptom management and self-efficacy were improved. Experience of social support in the group settings was beneficial to the participants. The positive changes and improvements were however found usually soon after the support programmes and tended to diminish over the time. Hence there was not proof of long-term benefits.

Keywords: chronic disease, self-management, group-based programmes