LAPSEN JA PERHEEN PEHMEÄ ALOITUS PÄIVÄHOITOPOLULLA : Tutustumis- ja aloituskäytännöt Patotien päiväkodissa
Peltola, Mervi; Kotkavuori, Pia (2016)
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604275232
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604275232
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Kotkavuori, Pia & Peltola, Mervi. Lapsen ja perheen pehmeä aloitus päivähoitopolulla – Tutustumis- ja aloituskäytännöt Patotien päiväkodissa. Diak Helsinki, kevät 2016, 83 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimiva ja selkeä opas lapsen päivähoidon tutustumis- ja aloitusprosessista vantaalaisen Patotien päiväkodin varhaiskasvattajille. Oppaan tarkoituksena oli yhtenäistää käytännöt, jotka mahdollistavat kasvatushenkilöstön kohtaamaan lapset ja perheet tasavertaisesti, yksilöllisesti ja yhdenmukaisesti lapsen siirtyessä päivähoitoon. Tarkoitus oli työkäytännön avulla pyrkiä luomaan perheiden kanssa turvallinen ja kasvatuskumppanuutta tukeva päivähoidon alku. Opas auttaa perehdyttämään uusia työntekijöitä, sijaisia ja alan opiskelijoita siihen, millaiset ovat laadukkaat ja pehmeät tutustumis- ja aloituskäytännöt Patotien päiväkodissa.
Opinnäytetyö on kehittämispainotteinen opinnäytetyö, joka muodostuu kehittämishankeraportista ja produktiosta. Aineiston keruumenetelminä käytettiin ryhmäkeskusteluja ja kyselylomakkeita, joiden tarkoituksena oli selvittää mitä asioita lapset, vanhemmat ja varhaiskasvattajat pitävät tärkeinä päivähoidon aloitusvaiheessa. Tutkimukseen osallistui Patotien päiväkodin 1–5-vuotiaiden lasten vanhempia, henkilökuntaa, 4–5-vuotiaita päiväkoti-ikäisiä lapsia sekä kolmen muun länsivantaalaisen päiväkodin kasvattajia. Aineisto analysoitiin teemoittelulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan riittävän pitkä tutustumisaika päiväkotiin, aikuisiin ja päiväkodin rutiineihin on päivähoidon aloitusvaiheessa oleellisinta. Informaation saanti päiväkodin tavoista ja käytänteistä tutustumisjakson aikana koettiin tärkeäksi. Riittävä henkilökunta ja sen pysyvyys sekä sylin, läheisyyden ja kiireettömyyden merkitys nousivat vastauksissa esille. Tulosten mukaan omahoitajuus–käytäntö sekä kaverin saaminen päivähoidon aloitusvaiheessa koettiin tärkeäksi.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että pitkä ja vaiheittainen tutustumisjakso sekä riittävä ja pysyvä henkilökunta päivähoidon aloitusvaiheessa tukevat lapsen ja perheen sopeutumista päivähoitoon. Riittävällä henkilökuntaresurssilla voidaan taata, että jokainen lapsi pystytään huomioimaan yksilöllisemmin ja kiireettömämmin sekä tarjota jokaiselle lapselle enemmän läheisyyttä ja syliä. Vastauksista voitiin myös päätellä, että ystävyyssuhteilla ja sosiaalisilla suhteilla on merkitystä lapsen sopeutumisessa päivähoitoon ja ne vaikuttavat pehmeän ja laadukkaan päivähoidon aloituksen toteutumiseen. Johtopäätöksenä voitiin myös todeta, että arjessa vanhempien on helpompi tukeutua yhteen kasvattajaan kuin koko kasvattajatiimiin, koska omahoitajuus nousi vahvasti esille vastauksissa.
Asiasanat: lapsen etu, osallisuus, kasvatuskumppanuus, kiintymyssuhde, päivähoidon aloitus
Kotkavuori, Pia & Peltola, Mervi. Lapsen ja perheen pehmeä aloitus päivähoitopolulla – Tutustumis- ja aloituskäytännöt Patotien päiväkodissa. Diak Helsinki, kevät 2016, 83 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimiva ja selkeä opas lapsen päivähoidon tutustumis- ja aloitusprosessista vantaalaisen Patotien päiväkodin varhaiskasvattajille. Oppaan tarkoituksena oli yhtenäistää käytännöt, jotka mahdollistavat kasvatushenkilöstön kohtaamaan lapset ja perheet tasavertaisesti, yksilöllisesti ja yhdenmukaisesti lapsen siirtyessä päivähoitoon. Tarkoitus oli työkäytännön avulla pyrkiä luomaan perheiden kanssa turvallinen ja kasvatuskumppanuutta tukeva päivähoidon alku. Opas auttaa perehdyttämään uusia työntekijöitä, sijaisia ja alan opiskelijoita siihen, millaiset ovat laadukkaat ja pehmeät tutustumis- ja aloituskäytännöt Patotien päiväkodissa.
Opinnäytetyö on kehittämispainotteinen opinnäytetyö, joka muodostuu kehittämishankeraportista ja produktiosta. Aineiston keruumenetelminä käytettiin ryhmäkeskusteluja ja kyselylomakkeita, joiden tarkoituksena oli selvittää mitä asioita lapset, vanhemmat ja varhaiskasvattajat pitävät tärkeinä päivähoidon aloitusvaiheessa. Tutkimukseen osallistui Patotien päiväkodin 1–5-vuotiaiden lasten vanhempia, henkilökuntaa, 4–5-vuotiaita päiväkoti-ikäisiä lapsia sekä kolmen muun länsivantaalaisen päiväkodin kasvattajia. Aineisto analysoitiin teemoittelulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan riittävän pitkä tutustumisaika päiväkotiin, aikuisiin ja päiväkodin rutiineihin on päivähoidon aloitusvaiheessa oleellisinta. Informaation saanti päiväkodin tavoista ja käytänteistä tutustumisjakson aikana koettiin tärkeäksi. Riittävä henkilökunta ja sen pysyvyys sekä sylin, läheisyyden ja kiireettömyyden merkitys nousivat vastauksissa esille. Tulosten mukaan omahoitajuus–käytäntö sekä kaverin saaminen päivähoidon aloitusvaiheessa koettiin tärkeäksi.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että pitkä ja vaiheittainen tutustumisjakso sekä riittävä ja pysyvä henkilökunta päivähoidon aloitusvaiheessa tukevat lapsen ja perheen sopeutumista päivähoitoon. Riittävällä henkilökuntaresurssilla voidaan taata, että jokainen lapsi pystytään huomioimaan yksilöllisemmin ja kiireettömämmin sekä tarjota jokaiselle lapselle enemmän läheisyyttä ja syliä. Vastauksista voitiin myös päätellä, että ystävyyssuhteilla ja sosiaalisilla suhteilla on merkitystä lapsen sopeutumisessa päivähoitoon ja ne vaikuttavat pehmeän ja laadukkaan päivähoidon aloituksen toteutumiseen. Johtopäätöksenä voitiin myös todeta, että arjessa vanhempien on helpompi tukeutua yhteen kasvattajaan kuin koko kasvattajatiimiin, koska omahoitajuus nousi vahvasti esille vastauksissa.
Asiasanat: lapsen etu, osallisuus, kasvatuskumppanuus, kiintymyssuhde, päivähoidon aloitus