Laulaminen ja leikit suomi toisena kielenä -opetuksessa päiväkodissa
Rikkonen, Tiina (2016)
Rikkonen, Tiina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295569
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tiina Rikkonen. Laulaminen ja leikit suomi toisena kielenä -opetuksessa päi-väkodissa. Helsinki, kevät 2016, 115 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosio-nomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena työelämälähtöisenä produktiona. Opinnäytetyössä tuotettiin monikulttuuristen lasten suomen kielen opetusta tukeva seikkaperäisesti suunniteltu ja helposti käyttöönotettava materiaalipa-ketti. Produktion päätavoitteena oli suomen kielen perussanaston luominen, kertaaminen ja käyttäminen, opetusprosessin elävöittäminen sekä maahan-muuttajataustaisten lasten hyvinvoinnin vahvistaminen. Tavoitteena oli myös luoda tuokioihin joustava kaava, jota voisi käyttää monimuotoisesti lapsiryh-mien kielitaitotason mukaisesti etenkin lapsen suomen kielen oppimisen alku-vaiheessa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään Helsingin kaupungin päiväkodin kanssa. Produktio on kansio, johon sisältyy viisi tuokiota. Tuokiot suunniteltiin pääkaupunkiseudun monikulttuurisen varhaiskasvatuksen työmenetelmien pohjalta. Jokaisella tuokiolla oli oma aihe ja tavoitteet. Tuokioita pidettiin noin kerran viikossa viiden viikon aikana kolmessa eri pienlapsiryhmässä. Kaikki ryhmät koostuivat neljästä 3-4-vuotiaasta maahanmuuttajataustaisesta lapsesta. Yhteen ryhmään otettiin myös kantasuomalainen lapsi kannustamaan kielenoppimisessa sekä vahvistamaan sosiaalisia suhteita kantasuomalaisten ja monikulttuuristen lasten välillä. Tuokioissa lasten oppimisessa pyrittiin käyttämään aktiivisesti ja samanaikaisesti eri aistikanavia kuten auditiivista, taktillista ja visuaalista kanavaa tarkoituksena laajentaa oppimisen tehokkuutta ja mie-lekkyyttä. Tuokioiden arviointi toteutettiin lapsia havainnoimalla, lasten kasvat-tajien palauttein sekä opinnäytetyön itsearvioinnilla.
Opinnäytetyön kirjallisessa osassa käsitellään aiheeseen kuuluvia tärkeitä käsitteitä kuten monikulttuurinen varhaiskasvatus, kielikasvatus, kaksikielisyys, moniaistisuus ja äidinkielen merkitys monikielisten lasten kehityksessä, esitel-lään suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteita ja menetelmiä sekä eri aistien merkitystä lasten oppimisessa.
Opinnäytetyö on ajankohtainen, työelämä- ja lapsilähtöinen sekä helposti käyttöönotettava. Työ antaa hyödyllistä tietoa monikulttuuristen lasten kehittämisestä suomi toisena kielenä -opetuksessa ja myös ideoita opetuksen kehittämiseen käyttämällä aktiivisesti aisteja oppimisessa.
Asiasanat: monikulttuurinen varhaiskasvatus, suomi toisena kielenä -opetus, lapsen kielellinen kehitys, aistikanavat, oppimistyylit
Tiina Rikkonen. Laulaminen ja leikit suomi toisena kielenä -opetuksessa päi-väkodissa. Helsinki, kevät 2016, 115 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosio-nomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena työelämälähtöisenä produktiona. Opinnäytetyössä tuotettiin monikulttuuristen lasten suomen kielen opetusta tukeva seikkaperäisesti suunniteltu ja helposti käyttöönotettava materiaalipa-ketti. Produktion päätavoitteena oli suomen kielen perussanaston luominen, kertaaminen ja käyttäminen, opetusprosessin elävöittäminen sekä maahan-muuttajataustaisten lasten hyvinvoinnin vahvistaminen. Tavoitteena oli myös luoda tuokioihin joustava kaava, jota voisi käyttää monimuotoisesti lapsiryh-mien kielitaitotason mukaisesti etenkin lapsen suomen kielen oppimisen alku-vaiheessa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään Helsingin kaupungin päiväkodin kanssa. Produktio on kansio, johon sisältyy viisi tuokiota. Tuokiot suunniteltiin pääkaupunkiseudun monikulttuurisen varhaiskasvatuksen työmenetelmien pohjalta. Jokaisella tuokiolla oli oma aihe ja tavoitteet. Tuokioita pidettiin noin kerran viikossa viiden viikon aikana kolmessa eri pienlapsiryhmässä. Kaikki ryhmät koostuivat neljästä 3-4-vuotiaasta maahanmuuttajataustaisesta lapsesta. Yhteen ryhmään otettiin myös kantasuomalainen lapsi kannustamaan kielenoppimisessa sekä vahvistamaan sosiaalisia suhteita kantasuomalaisten ja monikulttuuristen lasten välillä. Tuokioissa lasten oppimisessa pyrittiin käyttämään aktiivisesti ja samanaikaisesti eri aistikanavia kuten auditiivista, taktillista ja visuaalista kanavaa tarkoituksena laajentaa oppimisen tehokkuutta ja mie-lekkyyttä. Tuokioiden arviointi toteutettiin lapsia havainnoimalla, lasten kasvat-tajien palauttein sekä opinnäytetyön itsearvioinnilla.
Opinnäytetyön kirjallisessa osassa käsitellään aiheeseen kuuluvia tärkeitä käsitteitä kuten monikulttuurinen varhaiskasvatus, kielikasvatus, kaksikielisyys, moniaistisuus ja äidinkielen merkitys monikielisten lasten kehityksessä, esitel-lään suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteita ja menetelmiä sekä eri aistien merkitystä lasten oppimisessa.
Opinnäytetyö on ajankohtainen, työelämä- ja lapsilähtöinen sekä helposti käyttöönotettava. Työ antaa hyödyllistä tietoa monikulttuuristen lasten kehittämisestä suomi toisena kielenä -opetuksessa ja myös ideoita opetuksen kehittämiseen käyttämällä aktiivisesti aisteja oppimisessa.
Asiasanat: monikulttuurinen varhaiskasvatus, suomi toisena kielenä -opetus, lapsen kielellinen kehitys, aistikanavat, oppimistyylit