Musiikin kasvu kellareista kaupunkiin : Bänditoimintaa Jyväskylän nuorisopalveluissa vuosien varrella
Mäenpää, Aleksi; Puusaari, Otto (2016)
Mäenpää, Aleksi
Puusaari, Otto
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295471
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295471
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kerätä kattava paketti Jyväskylän Nuorisopalveluiden bänditoimin-nasta ja sen kehittymisestä alusta loppuun asti. Toiminta alkoi vuodesta 1965 joten työmme voi sijoit-taa aikavälille 1960 – 2016. Sivuamme työssämme myös suomalaisen musiikkikulttuurin muuttumista, nuorten alakulttuurien vaihtelua ja näiden molempien vaikutusta jyväskyläläiseen musiikkimaailmaan. Tutkimuskysymyksenämme oli, miten nuori kokee musiikin harrastamisen ja bändissä soittamisen vai-kuttaneen omaan kasvuun ja kehitykseensä eri vuosikymmenillä? Sivuamme myös yleisesti tutkittuja musiikin vaikutuksia ja musiikin käyttämistä menetelmänä osana nuorisotyötä.
Haastattelimme seitsemää muusikkoa, jotka ovat olleet osana Jyväskylän bänditoiminnan kehittymistä eri vuosikymmeniltä, sekä neljää nuorisopalveluiden ohjaajaa, jotka ovat olleet osana bänditoiminnan kehittymistä ja sen aloittamista. Nuorisopalveluilla ollut tieto oli ripoteltu ympäri Jyväskylää, mutta ku-kaan ei ole ennen koonnut sitä tiiviiksi paketiksi. Tästä tuli nuorisopalveluiden meille tarjoama tarve ja tilaisuus kerätä bänditoiminnan historia yhteen. Käytimme haastattelumetodina teemahaastattelua, jotta saisimme parhaiten nuorisopalveluiden meiltä tilaamia tarinoita. Toteutimme opinnäytetyömme laadulli-sena tutkimuksena.
Haastatteluista nousi esille, että bändissä soittamisen yhteisöllisyys on ollut tärkeä osa haastattele-miemme muusikkojen kasvua ja identiteetin kehittymistä. Kaikki haastateltavat olivat myös yhtä mieltä siitä, että musiikki on erinomainen tapa käsitellä ja kanavoida tunteita.
Vaikka nuorisotyöntekijä ei osaisikaan soittaa mitään instrumenttia, tai olisi välttämättä itse niin kiinnos-tunut musiikista, voi hän silti käyttää musiikkia nuorisotyön menetelmänä rohkaisemaan nuoria olemaan luovia ja tekemään jotain, mistä he pitävät. Musiikki on tärkeä osa ihmisen kasvua ja kehitystä ja sen arvostus nuorisotyön menetelmänä on kasvanut kasvamistaan vuosien myötä. Yhteisöpedagogille musiikki on tärkeä työkalu.
Haastattelimme seitsemää muusikkoa, jotka ovat olleet osana Jyväskylän bänditoiminnan kehittymistä eri vuosikymmeniltä, sekä neljää nuorisopalveluiden ohjaajaa, jotka ovat olleet osana bänditoiminnan kehittymistä ja sen aloittamista. Nuorisopalveluilla ollut tieto oli ripoteltu ympäri Jyväskylää, mutta ku-kaan ei ole ennen koonnut sitä tiiviiksi paketiksi. Tästä tuli nuorisopalveluiden meille tarjoama tarve ja tilaisuus kerätä bänditoiminnan historia yhteen. Käytimme haastattelumetodina teemahaastattelua, jotta saisimme parhaiten nuorisopalveluiden meiltä tilaamia tarinoita. Toteutimme opinnäytetyömme laadulli-sena tutkimuksena.
Haastatteluista nousi esille, että bändissä soittamisen yhteisöllisyys on ollut tärkeä osa haastattele-miemme muusikkojen kasvua ja identiteetin kehittymistä. Kaikki haastateltavat olivat myös yhtä mieltä siitä, että musiikki on erinomainen tapa käsitellä ja kanavoida tunteita.
Vaikka nuorisotyöntekijä ei osaisikaan soittaa mitään instrumenttia, tai olisi välttämättä itse niin kiinnos-tunut musiikista, voi hän silti käyttää musiikkia nuorisotyön menetelmänä rohkaisemaan nuoria olemaan luovia ja tekemään jotain, mistä he pitävät. Musiikki on tärkeä osa ihmisen kasvua ja kehitystä ja sen arvostus nuorisotyön menetelmänä on kasvanut kasvamistaan vuosien myötä. Yhteisöpedagogille musiikki on tärkeä työkalu.