KEITAAT, PUBIT JA EPÄTILAT : Työntekijöiden havainnointikokemuksia Roihuvuoresta

Abstract

Ataçocuğu, Soile. KEITAAT, PUBIT JA EPÄTILAT – Työntekijöiden havainnoin-tikokemuksia Roihuvuoresta. Järvenpää, kevät 2010, 127 s., 7 liitettä.

Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan ylempi am-mattikorkeakoulututkinto, Päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi (YAMK).

Opinnäytetyöni liittyy yhdyskuntatyön menetelmälliseen kehittämiseen Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää yhdyskuntatyön jalkautuvaa työotetta ja tehdä näkyväksi tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden havaintoja ja reflektointia paikallisesta toisesta tiedosta. Tutkimuksessa osallistujat tarkastelivat paikallista ympäristöä ja sen tiloja myös sukupuolittuneesta näkökulmasta. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena oli tuoda esiin kehittämisehdotuksia Helsingin kaupunginosan Roihuvuoren alueelle.

Tutkimuksessa oli mukana neljä sosiaalialan työntekijää. Keräsin työntekijöiden havaintoja Exposure-menetelmällä keväällä 2009 neljässä tapaamisessa, joista kolme oli työpäivän mittaisia. Videoin kaikki Exposure-menetelmä ryhmäkeskusteluihin liittyneet narratiivit. Kyselin informanttien näkemyksiä alueesta sekä alku- että loppukyselyillä. Analysoin aineiston narratiivisellä analyysillä, joissa keskeisiksi tutkimusteemoiksi valikoituivat paikallinen vuorovaikutus Roihuvuoressa, tarpeiden ja tilojen kohtaamattomuus sekä työntekijöiden subjektiiviset ja sukupuolittuneet tulkinnat.

Tutkimus tuotti tietoa Roihuvuoren keskustan suunnittelusta, joka on toteutettu liikenteen ehdoilla. Toisena tuloksena virikkeetön kaupunkitila eli epätilat ja kirkkorakennus hallitsevat keskustaa. Kolmanneksi totesin ostoskeskuksen alueen maskulinisoituneen palveluiltaan. Se tarkoittaa palveluiden puutetta, yksipuolistumista ja suuntautumista enemmän miehiseen ajankäyttöön. Neljäntenä tuloksena havaitsin, että 1950-luvulla rakennettujen lähiöiden pihapiirien ei koettu enää tarjoavan riittävästi edellytyksiä 2000-luvun asukkaiden pihapiirien käytölle. Viidentenä tuloksena ilmeni, että alueen liikunta- ja yhteistiloja sekä rantaa tulisi kehittää erilaisten asukasryhmien tarpeita silmällä pitäen. Kuudentena tuloksena havaitsin, että tutkimukseen osallistuneet työntekijät eivät kaikki olleet välttämättä huomioineet alueellisissa kehittämisideoissaan tutkimuksessa esiin tullutta toista tietoa.

Tutkimuksessa ilmeni, että alueelle jalkautumisella on mahdollista tuottaa runsaasti monipuolista, kokemuksellista tietoa alueesta, mikä on keskeistä alueen asukaslähtöistä kehittämistä suunniteltaessa. Sosiaalialan korkeakoulutettujen työntekijöiden havaitsema toinen tieto ei automaattisesti kuitenkaan välittynyt heidän tekemiinsä käytännön suunnitelmiin. Se vaatisi sosiaalialan kriittisen työotteen ja siihen liittyvän koulutuksen ja käytäntöjen kehittämistä.

ABSTRACT

Ataçocuğu, Soile. Roihuvuori Retreats, Pubs and Unspace – Observations of Employees. 127 pages, 5 appendices. Järvenpää, Spring 2010.

Diakonia University of Applied Sciences, Diak, Järvenpää. The Social Masters Degree, Alcohol and Drugs and Social Exclusion, Social Studies.

The thesis deals with urban development and testing of methodical research of the City of Helsinki Social Services Department, Social eastern station. The study aimed to develop community work as an etnographic area approach. The study sought to make visible the workers involved in research findings and interpretations of the local marginal information. The study participants examined the premises and the local environment also as a gender perspective. The practical aim of the study was to highlight the development proposals of Helsinki Roihuvuori region.

Exposure method was used to collect employees' observations exposure met-hod was used. Data was collected in four meetings in spring 2009. All group discussions were videotaped, and the participants' opinions were asked through initial and final questionnaires.

The data was analysed by using narrative analysis. The major research themes were Roihuvuori local interaction, discrepancy between the space available and the needs of local people, as well as the subjective and gendered interpretations of the employees.

The results provided information of the planning of Roihuvuori center, which was defined by the needs of the drivers. Furthermore, the center was do-minated by the shopping center, church building and unspaces. The mall area lacks services due to the fact that the mall area services were mostly directed at male customers. Again, the neighbourhoods built in the 1950’s were no longer seen to provide proper conditions for the needs of the habitants of the twenty-first century. At that, sports facilities and the common rooms and the beach should be developed for the needs of different population groups in mind. The workers that participated in the investigation did not necessarily take into ac-count the regional viewpoint and the marginal knowledge they deactived.

The study highlights that by encountering the region it is possible to produce a wide variety of experiential information about the area, which is crucial for the development of the planning. The indicate that the informants' perception of information of marginalization is not nesessarily transmitted to practical plans for reflection of social high-skilled workers through. It would require strengthening the grip of a critical social work and related education and practice development.

Keywords: Community work, tacit knowledge, marginal knowledge, Exposure-method, the postmodern critical social work, gender space, narrative analysis, qualitative research