TULKKAUSMENETELMÄN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT ERI KOMMUNIKAATIOMENETELMISSÄ PUHEVAMMAISTEN TULKKAUKSESSA

Abstract

Lampinen, Inga-Katariina & Sallinen, Suvi. Tulkkausmenetelmän valintaan vaikuttavat tekijät eri kommunikaatiomenetelmissä puhevammaisten tulkkauksessa. Kevät 2016, 89 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).

Opinnäytetyö käsittelee tulkkausmenetelmän valikoitumista puhevammaisten tulkkauksessa. Tulkkauksessa on olemassa kaksi erillistä tulkkausmenetelmää: simultaanitulkkaus ja konsekutiivitulkkaus. Tulkkausmenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä on tutkittu kieltenvälisessä tulkkauksessa, mutta kielensisäisestä tulkkauksesta tietoa ei ole saatavilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tulkkausmenetelmä valikoituu eri kommunikaatiomenetelmiä tulkattaessa ja mitkä tekijät tulkkausmenetelmän valintaan vaikuttavat. Tavoitteena oli myös selvittää, valmistautuvatko tulkit tulevaan tulkkaustilanteeseen etukäteen tulkkausmenetelmää miettien ja onko tulkkausmenetelmän valinta tietoista toimintaa.

Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin sähköisen Webropol-kyselyn avulla. Kysely lähetettiin ympäri Suomea työskenteleville puhevammaisten tulkeille. Tutkimusstrategiana työssä oli survey-tutkimus, jossa tieto kerätään standardoidussa muodossa jokaiselta yksilöltä tietyssä tutkimusryhmässä, joka tässä työssä oli puhevammaisten tulkit.

Kyselyssä saatuja vastauksia vertailemalla pyrittiin löytämään yhteneväisyyksiä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat tulkin tulkkausmenetelmän valintaan joko asiakasta tai keskustelun toista osapuolta tulkattaessa. Vastausten avulla haluttiin myös kartoittaa, kuinka tietoista tulkkausmenetelmän valinta on ja voivatko tulkit valmistautua tulevaan tulkkaukseen tulkkausmenetelmää miettien. Aineiston avulla pyrittiin kuvailemaan ja selittämään puhevammaisten tulkkauksessa tapahtuvia prosesseja eri kommunikaatiomenetelmien kautta.

Vastausten perusteella kävi ilmi, että puhevammaisten tulkin työ on hyvin asiakaslähtöistä toimintaa, mutta yhdistäviä tekijöitä tulkkausmenetelmän valinnassa oli mahdollista löytää. Eri kommunikaatiomenetelmiä tulkattaessa tulkkausmenetelmän valinnasta oli löydettävissä yhdenmukaisuutta. Kaikkia kommunikaatiomenetelmiä yhdistävä tekijä oli kuitenkin se, että vaikka puhevammaisten tulkkaus olisikin simultaania, se muuttuu lähes aina lopuksi konsekutiiviksi, kun asiakkaan viesti kootaan viestin muodostumisen jälkeen. Puhevammaisten tulkit käyttävät siis hyvin usein kahta tulkkausmenetelmää tulkatessaan asiakasta. Tämän vuoksi tulkin täytyy käyttää useita eri prosesseja tulkkaustilanteessa. Viestin ymmärtämistä prosessoidaan samanaikaisesti asiakkaan muodostaessa viestiä esimerkiksi kuittaamalla sana ääneen asiakkaalle. Samalla viestin kokonaisuutta tallennetaan säilömuistiin. Puhevammaisten tulkin täytyy myös olla hyvin muuntautumiskykyinen tulkkaustilanteissa ja valmis muuttamaan tulkkausmenetelmää asiakkaan ja tilanteen mukaan.

Lampinen, Inga-Katariina and Sallinen, Suvi. Selection of interpreting methods with clients using different kinds of commu-nication methods. 89 p. 3 appendices. Language: Finnish. Turku, Spring 2016. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Sign Lan-guage and Interpreting. Degree: Bachelor of Humanities.

The aim of this thesis was to explore how interpreters for speech impaired people select interpreting methods with clients using different kinds of communication methods or equipment. In this thesis it was studied whether interpreters use simultaneous or consecutive methods and what are the factors determining the choice of the interpreting method. It was also investigated whether the selection between these two interpreting methods was conscious. In the field of interlingual interpreting, there has been previous research on how interpreters select their interpreting method, but in the realm of intra-lingual interpreting similar research has not been made before.

The data was collected through an electronic questionnaire using the Webropol software. The information was gathered in a standardized form and the questionnaire was sent to interpreters for speech impaired people throughout Finland.

The research data was analyzed by comparing the factors that affect to whether interpreting is either simultaneous or consecutive when interpreting the client or the other participant of the conversation. Based on the answers of the interpreters, it was possible to examine whether there were common factors to be found in the selection of interpreting methods. It was also evaluated whether the interpreters selected their interpreting methods consciously and whether they prepared for the interpreting situation in advance. By examining the collected data, it was possible to find out and explain the processes that interpreters go through when interpreting clients who use different kinds of communication methods.

Based on the answers, it can be concluded that interpreting people with speech impairments requires recognizing the individual needs of the clients, and the interpreting method may differ as well as clients differ. There were also some common factors to be found. It seems that people with speech impairments are in most cases interpreted simultaneously at first and then the whole message is gathered together and interpreted consecutively. It can be concluded that interpreters for speech impaired people use both methods. Therefore, interpreters have to use several processing techniques while interpreting. They have to understand the message the client is producing and confirm the message to a client. At the same time, all the received information has to be stored in the interpreter’s long-term memory. Furthermore, an interpreter for speech impaired people has to be able to change the interpreting technique when needed.

SELKOKIELINEN TIIVISTELMÄ

DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutus: Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK) Tekijät: Lampinen, Inga-Katariina ja Sallinen, Suvi Opinnäytetyön nimi: Tulkkausmenetelmän valintaan vaikuttavat tekijät eri kommunikaatiomenetelmissä puhevammaisten tulkkauksessa

Vuosi: 2016 Sivumäärä: 89 Liitteiden lukumäärä: 3

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka puhevammaisia ihmisiä tulkataan. Puhevammaisella ihmisellä tarkoitetaan ihmistä, jolle puhuminen on vaikeaa. Puhevammainen ihminen ei välttämättä pysty puhumaan ollenkaan. Halusimme selvittää, kuinka puhevammaisia ihmisiä tulkataan.

On olemassa kaksi erilaista tulkkausmenetelmää. Tulkkausta voi tehdä samanaikaisesti ihmisen muodostaessa viestiä. Toinen menetelmä on tulkata viesti kokonaan sen jälkeen, kun ihminen on muodostanut viestin. Halusimme työssämme selvittää, kumpaa menetelmää puhevammaisten tulkit käyttävät ja miksi.

Eri kielten tulkkauksessa tätä asiaa on tutkittu. Puhevammaisten tulkkauksesta samanlaista tutkimusta ei ole tehty Suomessa.

Teimme opinnäytetyötämme varten kyselyn. Lähetimme kyselyn puhevammaisten tulkeille. Vastausten perusteella selvitimme, että myös puhevammaisten tulkkauksessa löytyy syitä siihen, kumman tulkkausmenetelmän tulkki valitsee.

Tulkkaustilanteet voivat olla hyvin erilaisia ja tilanteet voivat myös yllättävästi muuttua. Puhevammaisten tulkkien täytyy olla valmiita muuttamaan tulkkaustapaa, jos tilanne niin vaatii.