"ET SIIHEN SOITTAMISEEN KYKENEE, NI SIINÄ TUNTEE AIKA VOIMAKKAAST ELÄVÄS" : Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Rauman seurakunnan virkistysbändistä

Abstract

TIIVISTELMÄ Kähkönen, Alisa. ”Et siihen soittamiseen kykenee, ni siinä tuntee aika voimakkaasta eläväs”. Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Rauman seurakunnan virkistysbändistä. Pori, kevät 2016, 56s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalialan suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Rauman seurakunnan virkistysbändin toiminnasta. Tavoitteena on tehdä näkyväksi musiikin merkitystä ja musiikillisen ryhmätoiminnan hyötyjä kuntoutumiselle ja hyvinvoinnille. Tavoitteena on myös kehittää virkistysbändin toimintaa mielenterveyskuntoutujien toivomuksien ja näkemyksien kautta. Mielenterveyskuntoutujien henkilökohtainen kokemus musiikista, virkistysbändin merkitys mielenterveyden tukijana ja virkistysbändin kehittäminen ja vaikuttavuus seurakunnassa olivat tutkimuksen kolme pääkohtaa, jotka muodostuivat tutkimuskysymysten pohjalta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluun osallistuivat kaikki kahdeksan virkistysbändin jäsentä. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella virkistysbändillä on mielenterveyttä ja kuntoutumista tukeva vaikutus. Vertaistuki, musiikillinen itseilmaisu ja vaikuttaminen seurakunnan toiminnassa koettiin mielenterveyttä tukeviksi ja osallisuutta vahvistaviksi tekijöiksi. Mielenterveyttä tukeviksi tekijöiksi mainittiin myös toiminnan hengellinen anti ja musiikin kautta välittyvä lohdutus. Virkistysbändin jäsenet toivat esille myös muutamia epäkohtia ja kehittämisideoita. Epäkohtina mainittiin soittoharjoitusten liian lyhyt kesto ja esiintymisien vähäinen määrä. Suurin osa virkistysbändin jäsenistä haluaisi laajentaa toimintaa järjestämällä yhteisiä soittoharjoituksia toisten vastaavanlaisten bändien kanssa. Opinnäytetyö painottaa musiikin tuomien hyötyjen näkyväksi tekemistä virkistysbändin jäsenien kokemuksien kautta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että jäsenet ovat tyytyväisiä ja sitoutuneita virkistysbändin toimintaan. Esiintymiset seurakunnan tilaisuuksissa antavat kokemuksen osallisuudesta ja vaikuttaminen virkistysbändin toimintaan lisää mielenterveyskuntoutujien itsearvostuksen tunnetta. Musiikin terapeuttinen vaikutus avaa uusia näkökulmia ja antaa työkaluja erilaisten haasteiden kohtaamiseen. Musiikkia voidaan käyttää monella tavoin diakoniatyössä hyödyksi, eikä sen käyttö vaadi musiikillista ammattiosaamista. Asiasanat: diakonia, mielenterveys, musiikki, musiikin terapeuttinen käyttö, osallisuus, vertaistuki, kuntoutus, kvalitatiivinen tutkimus

ABSTRACT Kähkönen, Alisa. Musical group for mental rehabilitation in Rauma Parish. 56., 4 appendices. Language: Finnish. Pori. Spring 2016. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Service, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of this thesis was to find out how the musical group in the parish of Rauma supports mental rehabilitation for members with mental health problems. The task was to answer the questions of how therapeutic use of music and musical group can prevent mental health problems and support rehabilitation. Determining the meaning of music to each of the band members and increasing participation is crucial to the success of the members. The main purpose was to study the experiences of band members. The study was qualitative meaning the study was used to measure the beneficial factors of therapeutic music. The data was collected by oral interviews. The interviews were carried out with all the eight members of the band. These consultations were recorded, transcribed and analyzed using content analysis. The main results show that therapeutic use of music can have significant influence on identify and concern different emotional issues. The results also found that therapeutic music can support the healing process in the participants. The band members thought that peer support, participation and playing musical instruments are the main factors that support their rehabilitation. According to the rehabilitates, music and spirituality comforts give them strength. The study results demonstrate that band members want to develop the band. The outcomes confirm that the participants would like to play music with other similar bands and having more time for rehearsal. Music can be used in various ways in diaconal work. Working with individuals as well as different special groups, a diaconal worker can utilize the positive effects of music. It doesn’t require professional skills, rather than interest and enthusiasm. Keywords: diaconal, mental health, music, music therapy, participation, peer support, rehabilitation, qualitative study