’’Ethän sä jätä ikinä?’’ – Adoptiovanhempien kokemuksia adoptiovanhemmuuden haasteista
Parviainen, Hanna (2016)
Parviainen, Hanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259866
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Hanna Parviainen. ’’Ethän sä jätä ikinä?’’ – Adoptiovanhempien kokemuksia adoptiovanhemmuuden haasteista
Diak
Länsi, Pori, kevät 2016, 52 sivua, 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)
+ lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Adoptiovanhemmuuteen liittyy usein erilaisia haasteita kuin biologiseen vanhemmuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata adoptiovanhemmuuden haasteita. Tutkimuksella haettiin vastauksia siihen, millaisia haasteita adoptiovanhemmat kohtaavat
vanhemmuudessaan.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineistona käytettiin tätä tutkimusta varten keräämääni
haastatteluaineistoa. Haastattelut toteutettiin vuoden 2015 syksyllä kahtena strukturoituna ryhmähaastatteluna, joihin osallistui yhteensä seitsemän adoptiovanhempaa. Tulokset
analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että haastateltujen adoptiovanhempien käsityksen
mukaan vanhemmuus on käytännössä samanlaista niin biologisilla kuin adoptiovanhemmillakin. Eroavaisuutena pidettiin kuitenkin sitä, että tavallisten vanhemmuuden
haasteiden lisäksi adoptiovanhemmat kohtaavat myös sellaisia erilaisuuden teemasta
nousevia haasteita, joita ei biologisten lasten kanssa yleensä käydä läpi. Näistä nousivat
esiin luottamisen haasteet, lapsen identiteetin kehittymisen tukeminen, lapsen erilaisuuden käsitteleminen, ympäristön suhtautuminen adoptioon ja lapsen kulttuurin säilyttäminen.
Tutkimuksen kautta esiin tulleet vanhempien kokemukset osoittivat, että adoptiovanhemmuudessa on sellaisia haasteita, jotka adoptioperheen lähipiirin ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöiden olisi hyvä tietää ja ottaa huomioon. Haastateltavien kokemuksista voidaan päätellä, että varhaisen kiintymyssuhteen kehittymättömyys ja suuret muutokset varhaislapsuudessa voivat lapsella myöhemmin tulla esiin esimerkiksi
luottamisen vaikeuksina ja pelkotiloina. Myös lapsen oman identiteetin tukeminen korostuu adoptiolapsen kohdalla, sillä varsinkin kansainvälisen adoption kautta tulleella
lapsella erilaisuuteen etnisyyden ja oman syntymäkulttuurin kautta liittyvät ominaisuudet voivat heijastua hänen kasvuunsa ja kehitykseensä. Haastateltujen adoptiovanhempien kokemuksista voidaan päätellä myös se, että adoptoitu lapsi voi kokea ympäristön
suhtautumisen häneen negatiivisena.
Asiasanat: adoptiovanhemmuus, adoptiovanhemmat, adoptiolapsi, adoptioprosessi
Hanna Parviainen. ’’Ethän sä jätä ikinä?’’ – Adoptiovanhempien kokemuksia adoptiovanhemmuuden haasteista
Diak
Länsi, Pori, kevät 2016, 52 sivua, 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)
+ lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Adoptiovanhemmuuteen liittyy usein erilaisia haasteita kuin biologiseen vanhemmuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata adoptiovanhemmuuden haasteita. Tutkimuksella haettiin vastauksia siihen, millaisia haasteita adoptiovanhemmat kohtaavat
vanhemmuudessaan.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineistona käytettiin tätä tutkimusta varten keräämääni
haastatteluaineistoa. Haastattelut toteutettiin vuoden 2015 syksyllä kahtena strukturoituna ryhmähaastatteluna, joihin osallistui yhteensä seitsemän adoptiovanhempaa. Tulokset
analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että haastateltujen adoptiovanhempien käsityksen
mukaan vanhemmuus on käytännössä samanlaista niin biologisilla kuin adoptiovanhemmillakin. Eroavaisuutena pidettiin kuitenkin sitä, että tavallisten vanhemmuuden
haasteiden lisäksi adoptiovanhemmat kohtaavat myös sellaisia erilaisuuden teemasta
nousevia haasteita, joita ei biologisten lasten kanssa yleensä käydä läpi. Näistä nousivat
esiin luottamisen haasteet, lapsen identiteetin kehittymisen tukeminen, lapsen erilaisuuden käsitteleminen, ympäristön suhtautuminen adoptioon ja lapsen kulttuurin säilyttäminen.
Tutkimuksen kautta esiin tulleet vanhempien kokemukset osoittivat, että adoptiovanhemmuudessa on sellaisia haasteita, jotka adoptioperheen lähipiirin ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöiden olisi hyvä tietää ja ottaa huomioon. Haastateltavien kokemuksista voidaan päätellä, että varhaisen kiintymyssuhteen kehittymättömyys ja suuret muutokset varhaislapsuudessa voivat lapsella myöhemmin tulla esiin esimerkiksi
luottamisen vaikeuksina ja pelkotiloina. Myös lapsen oman identiteetin tukeminen korostuu adoptiolapsen kohdalla, sillä varsinkin kansainvälisen adoption kautta tulleella
lapsella erilaisuuteen etnisyyden ja oman syntymäkulttuurin kautta liittyvät ominaisuudet voivat heijastua hänen kasvuunsa ja kehitykseensä. Haastateltujen adoptiovanhempien kokemuksista voidaan päätellä myös se, että adoptoitu lapsi voi kokea ympäristön
suhtautumisen häneen negatiivisena.
Asiasanat: adoptiovanhemmuus, adoptiovanhemmat, adoptiolapsi, adoptioprosessi