Ei siitä kyynelittä selvitty : FASD -lasten ja -nuorten sijaisvanhempien tuen tarpeet
Kovalainen, Pia; Lehto, Mia (2016)
Kovalainen, Pia
Lehto, Mia
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101014995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101014995
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Kovalainen, Pia & Lehto, Mia. “Ei siitä kyynelittä selvitty” FASD-lapsen ja -nuoren sijaisvanhempien tuen tarpeet. Diak, Helsinki syksy 2016, 74 sivua, 3 Liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).
FASD (fetal alcohol spectrum disorders) termillä tarkoitetaan alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laajaa kirjoa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja kartoittaa FASD-lasten ja -nuorten sijaisvanhempien tuen tarvetta. Tutkimustulosten on tarkoitus toimia tukena yhteistyökumppanimme Kehitysvammaliiton FASD-osaamisverkoston kokemusasiantuntijuuteen perustuvan mentorointimallin kehittämisessä. Mentorointimallin avulla koulutetaan kokemusasiantuntijoiksi sijaisvanhempia, jotka ovat halukkaita toimimaan uusien sijaisvanhempien tukena.
Opinnäytetyömme toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jota varten haastattelimme viittä FASD-lasten ja -nuorten sijaisvanhempaa. Sijaisvanhempien kokemukset tuen tarpeesta keräsimme ryhmä- ja yksilöhaastatteluilla. Aineistoa käsittelimme aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja teoriapohja nousi aineistosta. Opinnäytetyömme teoriapohjana toimi FASD, sen vaikutukset, lastensuojelun perhehoito ja haastattelujen pohjalta nousseet sijaisvanhempien tukimuodot. Merkittävimpinä teorialähteinä olemme työssä käyttäneet voimassa olevaa lainsäädäntöä, aiempia tutkimuksia sijaisvanhemmuudesta ja Kehitysvammaliiton sekä muiden tahojen tekemiä tutkimuksia FASD:sta. Sijaisvanhemmuuden haasteita ja tuen tarpeita on tutkittu melko paljonkin, mutta FASD:n tuomia haasteita vähemmän. Työmme keskiössä onkin niin tutkimuksen kuin sen tulosten osalta FASD ja siihen liittyvä problematiikka.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että sijaisvanhemmuus on yksinäistä työtä, mihin tarvitaan paljon tukea. Tuen tarpeet vaihtelevat lasten ja nuorten eri ikävaiheissa. Päällimmäisiksi tuloksiksi nousivat vertaistuen merkitys, hyvän sosiaalityöntekijän tuki, tuen tarpeet ongelmatilanteissa ja arjen tukeminen. FASD-problematiikka lisäsi selkeästi sijaisvanhempien tuen tarvetta. Tulosten pohjalta mentorointimallin kehittämisen kannalta merkittäviksi asioiksi nousivat mentorin kyky kuunnella ja olla empaattinen sekä taito olla rinnalla kulkija. Tärkeäksi koettiin, että mentori omaa vahvan kokemuksen FASD-lasten ja -nuorten kanssa toimimisesta. Mallin toteuttamisessa merkittävänä nähtiin ajantasaisen FASD-tietouden ylläpitäminen, mentoreiden oman ryhmämuotoisen tuen jatkuminen ja selkeän yhteistyösopimuksen tekeminen.
Opinnäytetyöprosessin aikana meiltä pyydettiin yhteenvetoa tuloksista perhehoidon valtakunnallisia laatusuosituksia kokoavalle Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmälle. Työn tuloksista on koottu yhteenveto mentorointimallia varten sekä laatusuositustyöryhmälle.
Asiasanat: sikiön alkoholioireyhtymä, FASD, sijaishuolto, perhehoito, sijaisvanhemmat, tukimuodot, vertaistuki
Kovalainen, Pia & Lehto, Mia. “Ei siitä kyynelittä selvitty” FASD-lapsen ja -nuoren sijaisvanhempien tuen tarpeet. Diak, Helsinki syksy 2016, 74 sivua, 3 Liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).
FASD (fetal alcohol spectrum disorders) termillä tarkoitetaan alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laajaa kirjoa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja kartoittaa FASD-lasten ja -nuorten sijaisvanhempien tuen tarvetta. Tutkimustulosten on tarkoitus toimia tukena yhteistyökumppanimme Kehitysvammaliiton FASD-osaamisverkoston kokemusasiantuntijuuteen perustuvan mentorointimallin kehittämisessä. Mentorointimallin avulla koulutetaan kokemusasiantuntijoiksi sijaisvanhempia, jotka ovat halukkaita toimimaan uusien sijaisvanhempien tukena.
Opinnäytetyömme toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jota varten haastattelimme viittä FASD-lasten ja -nuorten sijaisvanhempaa. Sijaisvanhempien kokemukset tuen tarpeesta keräsimme ryhmä- ja yksilöhaastatteluilla. Aineistoa käsittelimme aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja teoriapohja nousi aineistosta. Opinnäytetyömme teoriapohjana toimi FASD, sen vaikutukset, lastensuojelun perhehoito ja haastattelujen pohjalta nousseet sijaisvanhempien tukimuodot. Merkittävimpinä teorialähteinä olemme työssä käyttäneet voimassa olevaa lainsäädäntöä, aiempia tutkimuksia sijaisvanhemmuudesta ja Kehitysvammaliiton sekä muiden tahojen tekemiä tutkimuksia FASD:sta. Sijaisvanhemmuuden haasteita ja tuen tarpeita on tutkittu melko paljonkin, mutta FASD:n tuomia haasteita vähemmän. Työmme keskiössä onkin niin tutkimuksen kuin sen tulosten osalta FASD ja siihen liittyvä problematiikka.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että sijaisvanhemmuus on yksinäistä työtä, mihin tarvitaan paljon tukea. Tuen tarpeet vaihtelevat lasten ja nuorten eri ikävaiheissa. Päällimmäisiksi tuloksiksi nousivat vertaistuen merkitys, hyvän sosiaalityöntekijän tuki, tuen tarpeet ongelmatilanteissa ja arjen tukeminen. FASD-problematiikka lisäsi selkeästi sijaisvanhempien tuen tarvetta. Tulosten pohjalta mentorointimallin kehittämisen kannalta merkittäviksi asioiksi nousivat mentorin kyky kuunnella ja olla empaattinen sekä taito olla rinnalla kulkija. Tärkeäksi koettiin, että mentori omaa vahvan kokemuksen FASD-lasten ja -nuorten kanssa toimimisesta. Mallin toteuttamisessa merkittävänä nähtiin ajantasaisen FASD-tietouden ylläpitäminen, mentoreiden oman ryhmämuotoisen tuen jatkuminen ja selkeän yhteistyösopimuksen tekeminen.
Opinnäytetyöprosessin aikana meiltä pyydettiin yhteenvetoa tuloksista perhehoidon valtakunnallisia laatusuosituksia kokoavalle Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmälle. Työn tuloksista on koottu yhteenveto mentorointimallia varten sekä laatusuositustyöryhmälle.
Asiasanat: sikiön alkoholioireyhtymä, FASD, sijaishuolto, perhehoito, sijaisvanhemmat, tukimuodot, vertaistuki