Perhelähtöinen työote kirkon turvapaikkatoiminnassa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten perhelähtöistä kirkon turvapaikkatoiminta on. Kirkossa julkaistaan lähes vuosittain strategisia ohjeita ja laaditaan suuntaviivoja kirkollisen toiminnan ja työsuunnittelun tueksi. Tässä opinnäytetyössä oli tarkoitus saada selville, miten perhelähtöinen työote on juurtunut seurakuntiin tarkastelemalla kirkon työalat ylittävää turvapaikkatoimintaa.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin käyttämällä Kirkon tutkimus-keskuksen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteistä Seurakunnat turvapaikkatoimijoi-na -tutkimushankkeen laatimaa teemahaastattelurunkoa. Haastatellut olivat turvapaikka-toimintaan osallistuneita seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia, yhteensä 16 henkilöä viidestä eri seurakunnasta. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella teemoittelulla.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että seurakuntien kautta turvapaikkatoiminnassa mukana olevien toiminta on pääosin perhelähtöistä. Perhelähtöinen työote näkyy toimijoiden puheissa samanarvoisuuden ja vieraanvaraisuuden arvoina sekä toiminnan kuvauksissa huolenpitona. Turvapaikanhakijoihin suhtautuminen kuitenkin vaihtelee muutoksen vaatimisesta kaikkien ihmisten tasa-arvoisuuden korostamiseen.

Jatkotutkimusaiheiksi nousivat kysymykset valtion kyvystä ja keinoista edistää kotoutumisen kaksisuuntaisuutta ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämisestä Suomessa.

The aim of this thesis was to study the appearance of the family-oriented approach in the parishes of the Evangelical Lutheran Church, Finland. The church took part in the work at reception centres among asylum seekers who had not received a residence per-mit. The purpose of the study was also to examine how the family-oriented approach had been established in the cross-sectoral co-operation of the parishes.

The thesis is qualitative. The material was collected by using a theme interview form which was compiled in co-operation with the Church Research Institute and Diaconia University of Applied Sciences. There were 16 interviewees. The interviewees had been working at reception centres as volunteers or they were workers of the parishes. The material was analyzed through a theory-based thematic method.

The results showed that the multicultural diaconal work of the parishes is mainly family-oriented. The work amongst the asylum seekers was hospitable. The workers and volunteers of the parishes emphasized the equality between Finnish people and asylum seek-ers, but they had doubts about the adaptation of the asylum seekers to the Finnish society.

Further research challenges are how the Finnish government could promote the two-way principle of social integration and how it could enhance the communication between Finnish citizens and asylum seekers.