Mentoritoiminnan kehittäminen Yhteinen Pöytä hankkeessa

Abstract

TIIVISTELMÄ Salonen, Kirsi. Mentoritoiminnan kehittäminen Yhteinen Pöytä -hankkeessa. Helsinki. Syksy 2016. 91 sivua, 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu: Syrjäytymisvaarassa olevien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Osallistavan toimintatutkimuksen tavoitteena on ollut kehittää mentorointimalli vapaaehtoisten, työllistettyjen ja ammattilaisten yhteistyön välineeksi. Sen käyttäminen voi olla tarpeen jos osallistujat ovat heikosti koulutettuja tai olleet kauan poissa työelämästä. Kehittämisprosessi on toteutettu Yhteinen Pöytä -hankkeessa Vantaalla.

Mentorointimallissa kunkin henkilökohtaiset ja koko yhteisön tavoitteet etsitään ja muotoillaan kolmessa työpajassa, joiden jälkeen voi alkaa varsinainen mentorityöskentely. Ensimmäisen työpajan nelikenttätyöskentelyssä paneudutaan kunkin osallistujan kiinnostuksen kohteisiin, yhteisön epäkohtiin, henkilökohtaisiin tuen tarpeisiin ja kuinka haluaisi käyttää osaamistaan toisen tukemiseen. Toinen paja suuntaa ajatukset itsestä toiseen; learning cafe -menetelmällä tuotetaan alustavia neuvoja kuinka voisi edistää ensimmäisessä pajassa kirjoitettuja asioita. Kolmannessa pajassa nämä asiat jaotellaan yleisten mentoritavoitteiden alle. Kyseisen ryhmän päätavoitteeksi muodostui uusien auttaminen selviytymään työn haasteellisista tehtävistä. Siihen sisältyvät tavoitteet osaamisen jakaminen, vuorovaikutuksen parantaminen, työhyvinvoinnin ja turvallisuudentunteen lisääminen, itsensä kehittäminen työssä ja vapaalla.

Osallistujat, jotka olivat hankkeen vapaaehtoistyöntekijöitä, työllistettyjä, vakituinen työntekijä ja opiskelija, tuottivat etukäteistyöskentelyllä mentoroinnin tavoitteet yksilöille ja yhteisölle. Prosessi koostui alkukartoituksesta, tutustumiskäyntien havainnoista ja palavereista, alustavasta suunnittelusta sekä mainituista kolmesta työpajasta. Kunkin työpajan jälkeen työpajoja ohjannut opiskelija analysoi pajoissa tuotetun aineiston käyttäen vaihtelevasti oppimispäiväkirjan muistiinpanoja, sisällönanalyysia, reflektointia ja kirjallisuutta. Analyysi suuntasi seuraavan työpajan työskentelyn.

Tämä toimintatutkimus rajautui mallin kehittämiseen. Etukäteistyöskentelyn jälkeen aloitettava mentorointi voi toteutua vertaismentorointina osallistujien päättämällä tavalla joko pareittain tai pienryhmissä. Tarvitaan lisätutkimusta siitä, kuinka mentorointi toimii työpajojen jälkeen ja muissa yhteisöissä. Malli mahdollistaa osallisuuden toteutumisen, koska lähtökohtana on kunkin oma asiantuntijuus ja työskentelyn kohteena ovat kunkin yksilön ja yhteisön asettamat tavoitteet.

Avainsanat: mentorointi, osallisuus, vapaaehtoistyö, tuettu työllistyminen, vertaistuki

ABSTACT Salonen, Kirsi. Mentoring Model in Yhteinen Pöytä project. Helsinki, autumn 2016. 91 pages, 8 appendices. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences: Promotion of the health and wellbeing of people in danger of Marginalization. Master of Social Services (UAS master’s degree).

The mentoring model has been developed in Yhteinen Pöytä (Common Table) project in Vantaa, Finland. This thesis is a participation action research. The aim of the study has been to formalize a new mentoring model as a cooperation tool for volunteers, supported employers and professionals. The model may be useful if participants are weakly educated or have been a long time without work.

The mentoring model includes three workshops, where the ambitions of every participant and the community are searched and formulated together. After that it is possible to begin the mentoring. There are fou r questions in the first workshop: What are you interested in, which are unpleasant things in this community, what kind of support do you need and how should you use your skills in supporting your peers. In the second workshop a learning café method is used when participants find solutions to the issues they were writing in the first workshop. In the third workshop the previous issues are divided under common mentoring targets. In this case the targets were: How can we help beginners to manage when work is demanding, how we make better interaction, how we increase welfare and safety in work, how we share out our knowledge and how can I grow in work and leisure time.

The whole process consists of familiarization with the community, observation, meetings, preliminary plans and the mentioned three workshops. After each workshop the written material was analyzed and variable methods such as content analysis, reflection, literature and notes of learning diary were used. After the analysis the next workshop was planned and instructed on the basis of the analysis.

The model was developed in this participation action research. Participants, volunteers, supported employers and a permanent worker produced together personal and common targets for mentoring. After that it is possible to begin peer to peer mentoring in the way participants decide. There is a need for further research on how useful this model is after the workshops and how it acts in other communities. This mentoring model allows one to participate. It is based on each other’s expertise and their own and the community’s targets.

Keywords: mentoring, participation, volunteering, supported employment, peer support