Seurakunta kulttuurienvälisen kohtaamisen mahdollistajana
Salo, Inka (2016)
Salo, Inka
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517424
Tiivistelmä
Salo, Inka. Seurakunta kulttuurienvälisen kohtaamisen mahdollistajana. Diak, Helsinki, syksy 2016, 48 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia ajatuksia Uudellamaalla sijaitsevan seurakunnan työntekijöillä on turvapaikanhakijoiden kohtaamisesta ja kulttuurienvälisen kohtaamisen edistämisestä. Tutkimuksen tavoitteena oli osaltaan olla kokoamassa seurakunnan hyviä käytäntöjä turvapaikkatoiminnasta hätämajoituksen järjestäjänä mutta myös lisätä tietoisuutta seurakunnan roolista turvapaikanhakijoiden tukemisessa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena paikallisseurakunnassa, jossa haastateltiin turvapaikanhakijatyöhön osallistuneita työntekijöitä. Aineistonkeruun menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimus analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimivat raamatulliset lähtökohdat sekä G. W Allportin kontaktihypoteesi.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että seurakunta perusteli turvapaikanhakijatyöhön lähtemistään diakonialla, sekä asiantuntijuudellaan. Turvapaikanhakijoita kohdattiin käytännön toiminnan kautta, diakonisella työotteella järjestämällä esimerkiksi heille vapaa-ajan toimintaa ja kielen opetusta. Seurakunta myös kutsui nuoria turvapaikanhakijoita mukaan seurakunnan nuorisotyöhön, jotta voisi syntyä tasavertaisia suhteita suomalaisnuorten kanssa, eikä turvapaikanhakijoille järjestettäisi pelkästään omaa toimintaa. Seurakunta vei myös nuoriaan hätämajoitukseen järjestämään ohjelmaa nuorille turvapaikanhakijoille. Seurakunta pyrki toimimaan sillanrakentajana myös viestinnällä, ottaen huomioon myös kriittiset äänenpainot ja tuomalla esiin myös kantaväestön parissa tehtävää työtä. Seurakunta oli saanut turvapaikanhakijatyöhön paljon vapaaehtoisia, joilla ei ollut aikaisempaa suhdetta seurakuntaan. Työ nähtiin erityyppisenä vapaaehtoisuutena koska kristillistä sisältöä ei ollut selkeästi havaittavissa. Vapaaehtoiset nähtiin merkittävänä voimavarana tasavertaisten suhteiden muodostumisessa.
Asiasanat: Kulttuurienvälinen kohtaaminen, seurakunta, turvapaikanhakijat
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia ajatuksia Uudellamaalla sijaitsevan seurakunnan työntekijöillä on turvapaikanhakijoiden kohtaamisesta ja kulttuurienvälisen kohtaamisen edistämisestä. Tutkimuksen tavoitteena oli osaltaan olla kokoamassa seurakunnan hyviä käytäntöjä turvapaikkatoiminnasta hätämajoituksen järjestäjänä mutta myös lisätä tietoisuutta seurakunnan roolista turvapaikanhakijoiden tukemisessa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena paikallisseurakunnassa, jossa haastateltiin turvapaikanhakijatyöhön osallistuneita työntekijöitä. Aineistonkeruun menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimus analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimivat raamatulliset lähtökohdat sekä G. W Allportin kontaktihypoteesi.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että seurakunta perusteli turvapaikanhakijatyöhön lähtemistään diakonialla, sekä asiantuntijuudellaan. Turvapaikanhakijoita kohdattiin käytännön toiminnan kautta, diakonisella työotteella järjestämällä esimerkiksi heille vapaa-ajan toimintaa ja kielen opetusta. Seurakunta myös kutsui nuoria turvapaikanhakijoita mukaan seurakunnan nuorisotyöhön, jotta voisi syntyä tasavertaisia suhteita suomalaisnuorten kanssa, eikä turvapaikanhakijoille järjestettäisi pelkästään omaa toimintaa. Seurakunta vei myös nuoriaan hätämajoitukseen järjestämään ohjelmaa nuorille turvapaikanhakijoille. Seurakunta pyrki toimimaan sillanrakentajana myös viestinnällä, ottaen huomioon myös kriittiset äänenpainot ja tuomalla esiin myös kantaväestön parissa tehtävää työtä. Seurakunta oli saanut turvapaikanhakijatyöhön paljon vapaaehtoisia, joilla ei ollut aikaisempaa suhdetta seurakuntaan. Työ nähtiin erityyppisenä vapaaehtoisuutena koska kristillistä sisältöä ei ollut selkeästi havaittavissa. Vapaaehtoiset nähtiin merkittävänä voimavarana tasavertaisten suhteiden muodostumisessa.
Asiasanat: Kulttuurienvälinen kohtaaminen, seurakunta, turvapaikanhakijat