Maahanmuuttajalapset tulkkeina

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yleisesti, käytetäänkö maahanmuuttajataustaisia lapsia tulkkeina asioimistilanteissa ja jos käytetään, niin minkä vuoksi. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää yleisesti, millaisia ongelmia tai positiivisia puolia lapsien käyttämiseen tulkkeina liittyy. Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien, viranomaisten ja lapsitulkkien näkökulmasta asioimistilanteita, joissa lapsi on toiminut tulkkina ja vastaukset analysoitiin vertaamalla vastaajaryhmittäin.

Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta nuorta, kuutta vanhempaa ja kolmea viranomaista syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Iältään nuoret olivat 20-28 vuotiaita maahanmuuttajanuoria, jotka ovat lapsena toimineet tulkkeina viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Vanhemmat olivat iältään 39-60 vuotiaita, jotka ovat asuneet Suomessa kolmesta vuodesta viiteentoista vuoteen ja jotka ovat käyttäneet lapsiaan tulkkeina useamman vuoden ajan.

Haastattelu oli teemahaastattelu ja tutkimusmenetelmänä puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastateltaville lähetettiin etukäteen kysymykset valmistautumista tai tutustumista varten. Osallistujien haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen niistä tehtiin litterointi tärkeimmiltä osin. Litteroinnin pohjalta tehtiin opinnäytetyötä varten tulosten analysointi teemoittelemalla siinä eniten esille tulleet aiheet.

Vastauksista kävi ilmi, että maahanmuuttajalapset toimivat Suomessa edelleen tulkkeina vanhemmilleen erilaisissa asiointitilanteissa. Viranomaiset käyttävät lapsitulkkeja, koska heillä ei ole riittävästi tietoa esim. tulkkauspalveluiden saamisesta ja niiden kustannuksista vastuussa olevista tahoista. Vanhemmat näkevät lapsitulkkien käyttämisen enemmän hyötynä kuin haittana. Lapsitulkit itse uskovat tulkkaamisen olevan heidän velvollisuutensa ja näkevät sen vanhempiensa auttamisena.

The objective of this thesis was to find out generally whether foreign background children are used as interpreters in dealings situations, and if so, why? In addition, the aim was to find out generally what kinds of problems or positive aspects are related to the use of child interpreters. The study looked at the parents, authorities and child interpreters from the perspective of situations, where the child has been working as an interpreter and answers were analyzed by comparing the respondent groups’ answers.

As for methods, six of the young immigrants, six of the immigrant parents, and the three authorities were interviewed in the autumn of 2015 and spring of 2016. The young immigrants were of different ages from 20 to 28, who had worked as child interpreters between five and ten years. Parents were from 39 to 60 years of age and have lived in Finland from three years to fifteen years and have used their children as interpreters for several years. Immigrant youths and immigrant parents were also originally from different countries, namely Somalia and Iraq.

The interview was semi structured theme interview and the research method was theme interview. The interview questions were sent to the interviewees in advance so they could prepare for the interview and acquaint themselves with the questions. Participants’ interviews were recorded, after which the transcription was done for the most important part of the interviews. For the thesis, the interview results were analyzed by categorizing the most important things by themes.

The responses revealed that immigrant children in Finland continue to operate as interpreters for their parents in various situations. Authorities are using the child interpreters, because they have no adequate information, for example about how to get the interpreting services and the one who has the responsibility of its costs. Parents can see the use of child interpreters as being more of an advantage than a drawback. Child Interpreters themselves believe to be doing their duty by working as interpreters for parents, and they consider it as a service to their parents.

Keywords: interpreter, child interpreter, immigrant, community interpreting, interpreting

Ujeedada daraasaddan waxey ahayd in si guud ahaan ah loo ogaado in car-ruurta asalkoodu yahay ajinebiga, loo isticmaalo sidii turjubaan oo kale, iyo haddii ay sidaa tahay sababta. Intaa waxaa dheer, in ujeedada ay ahayd in si guud ahaan ah loo ogaado waxyaabaha dhibaatooyinka ah ama wanaagga ah ee la xiriira isticmaalka carruurta ee sidii tarjubaan oo kale loo isticmaalo. Baaritaanka ayaa lagu eegay dhanka aragtida waalidiinta , wakiilada dowlada iyo sidoo kale dhanka aragtida carruurta turjubaaniinta ah. Aragtiyadan ee ku saabsan xaaladaha kala duwan ee ay carruurtu ka ahaayeen turjubaano. Jawaabaha waxaa lagu falanqeeyay hab is barbar dhig ah, ee la is barbar dhigayay jawaabaha kooxaha, kuwaas oo ka qeyb qaatay cilmibaaristaan. Daraasadan awgeed, ayaa waxaa la wareystay lix dhalinyaro ah, lix waalidiin ah iyo sidoo kale lix wakiil dowladeed ah xilligii dayrta ee 2015 iyo xilligii guga ee 2016. Dhalinyarada da'doodu waxay kala ahayd 20 ilaa 28 jir dhalinyaro soo galooti ah, kuwaasoo markii ay carruurta ahaayeen kusoo shaqeyn jiray turjubaanimo muddo laga bilaabo shan sano ilaa toban sano ah. Waalidiinta da'doodu waxay kala ahayd 39 ilaa 60 jir, kuwaasoo Finland ku noolaa muddo laga bilaabo sadex sano ilaa toban iyo shan sano ah.

Wareysiga waxaa uu ahaa nuuca leh halkudhiga, kaasoo ahaa mid loo isticmaalay habka cilmi baarista ee semi-habeysan. La waraystayaasha ayaa waxaa horay loogu sii diray su'aalaha, si ay isugu diyaariyaan wareysiga ama ay usii sahmiyaan waxyaabaha laga wareysan doono. Ka qaybgalayaasha waraysiyadooda cod ahaan ayaa loo duubay, markaas kadib, ayaa codkii la duubay waxaa laga sameeyay qoraal lagu soo ururiyay xogta wareysiga intiisii ugu muhiimsaneyd. Iyadoo qoraal kaas lagu salaynayo, ayaa daraasada aw geed loo sameeyay falanqeynta natiijooyinka, iyadoo mowduucyo loo kala yeelay arrimihii ugu badnaa ee wareysiga kasoo baxay. Jawaabahoodii waxay muujiyeen in Finland carruurta soo galootiga ah ay wali waalidkood u turjumaan, iyagoo uga turjumaya kana ah turjubaaniin,xaalado badan oo kaladuwan. Wakiilada dowlada waxey u isticmaalaan ilmaha turjubaan ahaan, maxaa yeelay, iyagu mahayaan macluumaad ku filan ee ku saabsan arrintaas. Tusaale ahaan habka loo helo adeegyada turjubaanka iyo kharashka ku baxaya cidda masuulka ka ah. Waalidiintu waxey u arkaan in ismaalka ilmahooda ay u isticmaalaan turjubaaniin, ay faa'iido badan maahan aanay khasaaro ku qabin. Carruurta turjubaaniinta ah waxay isu rumaysan yihiin in turjubaanimada ay tahay waajibaad iyaga saaran, waxayna u arkaan in arrintaas ay tahay caawimaad ay waalidkood ku caawinayaan.

Erayada furaha u ah: turjubaan, carruur turjubaan ah, waddanka usoo guurey, turjumidda bulshada, turjumidda.