KOKO TARINA - : retrospektiivinen palvelukokemusten tarkastelu syrjäytymisriskin selittäjänä.

Abstract

TIIVISTELMÄ

Kettunen Raimo Koko tarina - retrospektiivinen palvelukokemusten tarkastelu syrjäytymisriskin selittäjänä Helsinki. Syksy 2016, s.113, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi (YAMK). ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ Opinnäytetyössä tutkittiin syrjäytymisriskissä olevien nuorten kokemuksia opintojen ohessa saaduista palveluista ja tukitoimista retrospektiivisesti yläasteelta haastatteluhetkeen. Nuorten kokemuksia peilattiin myös nuoren kulloiseenkin kehityspsykologiseen vaiheeseen. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Kaarinan kaupungin etsivän nuorisotyön asiakkuudessa olevat 18-25 – vuotiaat nuoret. Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus ja tutkimusaineisto (N = 6) koottiin huhti-toukokuussa 2016 ennakkoon muodostettujen kriteereiden kautta. Kriteereinä olivat 1) nuorella ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta, 2) nuori ei käy töissä, 3) ei ole asepalveluksessa, 4) eikä hoida lapsia kotona ja 5) nuori on ollut 6 kuukautta vuodesta työtön tai toimeentulotuen saaja. Vastausten perusteella nuoret korostivat ensisijaisesti vuorovaikutuksen merkitystä siihen, miten he hyötyivät saamastaan palvelusta. Keskeiseksi tekijäksi nousi se, että nuoren ja työntekijän välille on muodostunut luottamuksellinen ja turvallinen suhde ja tämän luomiseen vaaditaan aikaa ja sitä, että nuorelle annetaan henkistä tilaa. Henkilökohtainen palveluohjauksellinen työote mahdollisti edellisen lisäksi sen, että nuori sai tilanteeseensa tietoa ja apua sekä käytännön tukea yhdeltä ja samalta ihmiseltä. Tämän rinnalle kaivattiin myös laajempia ja toimivampia sähköisiä palveluja sekä tiedonsaannin että etuisuuksien hakemisen yhteydessä. Aiemmilla negatiivisilla palvelukokemuksilla oli haitallinen vaikutus siihen, että nuori kykeni luottamaan auttajiin, mutta myöhemmillä positiivisilla kokemuksilla luottamusta pystyttiin myös palauttamaan.

Esille nousi myös erityisesti perusopetuksen osalta se, että ammatinvalinnanohjaukseen panostettaisiin entistä enemmän ja pidemmän aikaa. Iän merkitys avunpyytämiseen näyttäytyi kahdella tavalla. Murrosiässä avunpyytämisen este oli leimautumisen pelko ja n. 20-vuotiaana vaikeutena oli itsenäisen selviämisen pakko, koska on jo aikuinen. Molempiin löytyi perustat siitä, kun tarkasteli ihmisen psykologisia kehitystehtäviä itsenäiseen aikuisuuteen kasvamisessa. Asiasanat: syrjäytyminen, nuoruus, kehityspsykologia, palveluohjaus

ABSTRACT

Kettunen Raimo Whole Story – Retrospective analysis of client experiences explaining the risk of social exclusion Helsinki. Autumn 2016. 113 p., 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, Social Services, Intoxicants and Exclusion, Social Studies (Master's degree). ----- The thesis studied retrospectively the experiences of young people at risk of social exclusion of the services and support they had received since the upper level of the comprehensive school to the time of the interview. The experiences of the young individual were reflected upon the respective developmental psychological stage. The target group of the study consisted of young people from the age of 18 to 25 with a customer relationship with the outreach youth work in the town of Kaarina, Finland. The research is a qualitative survey and the material (N = 6) was gathered in April–May 2016, according to the criteria formulated in advance. The criteria were 1) the young person had no education after comprehensive school, 2) the young person was not working, 3) the young person was not in the military service, 4) the young person was not taking care of children at home, 5) the young person had been unemployed or had received income support for 6 months of the year. The young people emphasized in their replies that interaction significantly affected how they benefited from the services. A confidential relationship between the young person and the worker was highlighted as a key factor. Forming a confidential relationship takes time and demands that the young person is given emotional space. Furthermore, the worker’s orientation towards an individual case management provided the young person a chance to get information as well as practical help and support from only one individual worker. Additionally, the request was for more comprehensive and better functioning digital services for both the information about and applying for the services. The prior negative customer experiences had a negative impact on the young person’s ability to trust the helpers. However, this could be recovered by later positive experiences. The need to focus longer and more deeply in the vocational guidance in the comprehensive school was also brought up. The influence of the age in requesting for help was observable in two ways. In puberty the hindrance was the fear of being labelled. When around 20 years of age, it was the sense of the expected independency of adulthood. Both obstacles have their grounds in the psychological developmental challenges of the given age period for a person growing toward adulthood. Key words; social exclusion, adolescence, developmental psychology, case management