Nuorten liikuntavammaisten aikuisten kokemuksia esteettömyydestä
Nyyssölä, Kati (2010)
Nyyssölä, Kati
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003012631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003012631
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Nyyssölä, Kati. Nuorten liikuntavammaisten aikuisten kokemuksia esteettömyydestä. Helsinki, kevät 2010, 80s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Sosionomi (AMK).
Työn tavoite oli tutkia mitä esteettömyys tarkoittaa liikuntavammaisten nuorten aikuisten elämässä. Keskiössä ovat heidän kokemuksensa esteettömyydestä. Työssä pohditaan, mitkä tekijät vaikuttavat arjen sujuvuuteen, ja miten näihin tekijöihin voi vaikuttaa. Työ toteutettiin Uudenmaan CP-yhdistyksen tilauksesta yhdistyksen käyttöön.
Työ oli laadullinen tutkimus. Kohderyhmä koostui neljästä nuoresta CP-vammaisesta aikuisesta, jotka käyttivät pyörätuolia liikkumiseen. Osallistujat valittiin satunnaisesti Uudenmaan CP-yhdistyksen jäsenistöstä. Heidän elämäänsä ja kokemuksiaan kartoitettiin osallistuvalla havainnoinnilla ja teemahaastattelulla. Nauhoitetut haastattelut ja havaintopäiväkirja analysoitiin teemoittelemalla.
Teoriaosuudessa on tarkasteltu esteettömyyden merkityssisältöä ja sen osa-alueita. Esteettömyys perustuu kaikkien kansalaisten ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja inkluusioon. Tästä näkökulmasta esteettömyyttä pyritään toteuttamaan Suomen vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä.
Esteettömyys toteutuu osittain tai huonosti usealla elämänalueella nuorten liikuntavammaisten aikuisten elämässä. Tutkimuksen tuloksena nousi kahdeksan esteettömyyden osa-aluetta, jotka vaikuttivat merkittävästi osallistumiseen arjessa. Näitä olivat sosioekonominen, asuminen, liikkuminen, sosiaalinen, asenteellinen, palvelujen ja taloudellinen esteettömyys sekä avustajan saavutettavuus. Yleinen tietämättömyys liikuntavammaisen henkilön tarpeista ja varaukselliset asenteet häntä kohtaan näkyvät muun muassa rakennetun ympäristön esteinä ja huonoina koulutus- ja työskentelymahdollisuuksina. Muiden ihmisten tuki on erittäin tärkeää silloin, kun osallistumismahdollisuudet ovat muuten heikot. Esteettömyys toteutuu useimmiten erillisratkaisuina, vaikka tavoitteena on inklusiivinen yhteiskunta.
Asiasanat: liikuntavammaiset, CP-vammaiset, esteettömyys, osallisuus, yhdenvertaisuus, kokemukset
Nyyssölä, Kati. Nuorten liikuntavammaisten aikuisten kokemuksia esteettömyydestä. Helsinki, kevät 2010, 80s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Sosionomi (AMK).
Työn tavoite oli tutkia mitä esteettömyys tarkoittaa liikuntavammaisten nuorten aikuisten elämässä. Keskiössä ovat heidän kokemuksensa esteettömyydestä. Työssä pohditaan, mitkä tekijät vaikuttavat arjen sujuvuuteen, ja miten näihin tekijöihin voi vaikuttaa. Työ toteutettiin Uudenmaan CP-yhdistyksen tilauksesta yhdistyksen käyttöön.
Työ oli laadullinen tutkimus. Kohderyhmä koostui neljästä nuoresta CP-vammaisesta aikuisesta, jotka käyttivät pyörätuolia liikkumiseen. Osallistujat valittiin satunnaisesti Uudenmaan CP-yhdistyksen jäsenistöstä. Heidän elämäänsä ja kokemuksiaan kartoitettiin osallistuvalla havainnoinnilla ja teemahaastattelulla. Nauhoitetut haastattelut ja havaintopäiväkirja analysoitiin teemoittelemalla.
Teoriaosuudessa on tarkasteltu esteettömyyden merkityssisältöä ja sen osa-alueita. Esteettömyys perustuu kaikkien kansalaisten ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja inkluusioon. Tästä näkökulmasta esteettömyyttä pyritään toteuttamaan Suomen vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä.
Esteettömyys toteutuu osittain tai huonosti usealla elämänalueella nuorten liikuntavammaisten aikuisten elämässä. Tutkimuksen tuloksena nousi kahdeksan esteettömyyden osa-aluetta, jotka vaikuttivat merkittävästi osallistumiseen arjessa. Näitä olivat sosioekonominen, asuminen, liikkuminen, sosiaalinen, asenteellinen, palvelujen ja taloudellinen esteettömyys sekä avustajan saavutettavuus. Yleinen tietämättömyys liikuntavammaisen henkilön tarpeista ja varaukselliset asenteet häntä kohtaan näkyvät muun muassa rakennetun ympäristön esteinä ja huonoina koulutus- ja työskentelymahdollisuuksina. Muiden ihmisten tuki on erittäin tärkeää silloin, kun osallistumismahdollisuudet ovat muuten heikot. Esteettömyys toteutuu useimmiten erillisratkaisuina, vaikka tavoitteena on inklusiivinen yhteiskunta.
Asiasanat: liikuntavammaiset, CP-vammaiset, esteettömyys, osallisuus, yhdenvertaisuus, kokemukset