Työikäiset 35-55-vuotiaat miehet päivystyksen potilaina ilman kiireellisen hoidon tarvettta

Abstract

TIIVISTELMÄ

Pulli, Päivi & Tuomikoski, Taisto. Työikäiset 35¬55-vuotiaat miehet päivystyk-sen potilaina ilman kiireellisen hoidon tarvetta. Helsinki. Kevät 2010, 68 s, 11 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää mahdollisia selittäviä tekijöitä työikäisten 35–55-vuotiaiden miesten hakeutumiselle päivystykseen ilman kiireellisen hoidon tarvetta sekä löytää ratkaisuja potilaiden ohjautumiseen oikeille palveluntarjoajille.

Opinnäytetyö toteutettiin Helsingin kaupungin terveyskeskuksen tilaustyönä. Se on lisäselvitys aikaisempaan ilmestyneeseen tutkimukseen Päivystyspotilaan kiireellisyysryhmittely vuodelta 2008, jonka tulosten perusteella rajasimme teemoittain ryhmät, joiden perusteella etsimme aikaisempia tutkimustuloksia. Rajatut teemat vastasivat kysymykseen, miksi työikäiset 35–55-vuotiaat miehet hakeutuvat päivystykseen ilman kiireellisen hoidon tarvetta. Tutkimusmetodina käytettiin kirjallisuuskatsausta. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.

Opinnäytetyön keskeisten tulosten perusteella työikäisten 35–55-vuotiaiden miesten hakeutumiseen päivystykseen vaikutti sosiaalinen verkosto siten, että läheisten ja tukiverkoston vähyys lisäsi päivystykseen hakeutumista. Vähäinen sosiaalinen tukiverkosto aiheutti sen, että terveydentilan heikkeneminen tunnistettiin huonommin. Tulokset osoittivat myös, että miesten hakeutuminen oikeille palveluiden tarjoajille oli vaikeaa. Päiväsaikaan hoitoajan saaminen oli koettu hankalana. Osa miehistä käytti päivystystä työaikakysymysten vuoksi. Selittävänä tekijänä miesten yliedustukselle päivystyksen potilaina voivat olla kommunikoinnin puutteet hoitohenkilökunnan ja potilaan välillä. Sitä edistää miehiä ohjaava perinteinen ja vahva mieskuva sekä miehisyys. Tuloksista nousi vahvasti esille, että hoidonantajien olisi pystyttävä tunnistamaan potilaan avuntarve. Hoidonantajien asiantuntijuuden merkitys korostui siten, että miehet kokivat hoitajat pääsääntöisesti ammattitaitoisiksi päivystystoiminnassa. Hoitajien puutteina koettiin kuitenkin kielitaidottomuus ja huono käytös. Organisaatioon liittyvät tulokset koskivat aiheita, jotka eivät edistäneet hyvää oloa, esimerkiksi hoitoprosessin hidas eteneminen ja henkilökunnan vähyys.

Opinnäytetyön tulokset ovat yhteneviä aiemmin tehtyjen, aihetta sivuavien tutkimusten kanssa. Ne vastasivat hyvin pitkälle toisiaan. Opinnäytetyön ratkaisuehdotukset antavat terveydenhoitopalveluiden kehittäjille ja hoitohenkilökunnan kouluttajille mahdollisuuden pyrkiä korjaamaan erityisesti kritiikkiä aiheuttaneet puutteet. Epäkohtia tutkimalla voidaan löytää merkittävimmät ratkaisut potilaiden ohjautumiseen oikeille palveluiden tarjoajille.

Asiasanat: kirjallisuuskatsaukset, päivystys, työikäiset, miehet, terveydenhoito, mieskuva, triage

ABSTRACT

Pulli, Päivi and Tuomikoski, Taisto. Working-Age Men Without a Medical Emergency as Jour Patients. 68 p., 11 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring 2010.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Degree: Nurse.

The aim of this study was to solve possible reasons why 35-55 year-old men without a medical emergency visit the Jour and find solutions to help direct these patients to the appropriate medical service providers.

The study was prepared for the City of Helsinki Health Centre as a supplementary study for Päivystyspotilaan hoidon kiireellisyysryhmittely (Urgency Classification of Jour Patients, 2008) a previously published study. First, we focused on the above-mentioned study and then, based on its findings, delineated thematic groups according to which we began to search the findings of previously conducted studies and place them into the delineated groups, answering the central question why 35-55 year old men without a medical emergency visit the Jour. The materials were analyzed using content analysis.

According to the findings, the size of the social network of the men was a significant factor in their visiting the Jour. Lack of support network was a rather meaningful factor, due to which the men failed to assess the state of their health very accurately. The findings revealed that seeking medical treatment from the appropriate service providers was difficult and that the men used the Jour services due to their long working hours. The great significance attached on masculinity cannot be downplayed for the findings indicate that masculinity still remains the measure of man. The male image is strong and in this way controls communication. The findings highlighted the patient-nursing staff relationship and the fact that the treatment providers should be able to identify the patient's need for assistance. The men regarded the nursing staff largely as skilled professionals in the Jour environment, but some noticed their poor language skills and manners and the lack of staff.

The findings of the study were congruent with previous studies on the same subject. The solutions proposed in this study will conceivably provide medical service developers and nursing staff instructors with a chance to correct in particular those flaws that have come under criticism. By examining these we can find the most effective solutions for patients to be directed to the appropriate service providers.

Keywords: literature review, Jour, working-age men, male image, Triage