HYVÄ PEREHDYTYS PALVELUOHJAUKSEEN : Saarikan palveluohjaus

Abstract

TIIVISTELMÄ

Hartikainen Kirsi, Diakonia – ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK). Karstinen Orvokki Jyväskylän ammattikorkea-koulu. Jyväskylä. Kuntoutusohjauksen ja suunnittelun koulutusohjelma, Kuntoutuksenohjaaja (AMK). Kevät 2017, 43 s., 6 liitettä.

Hyvä perehdytys palveluohjaukseen - kirjallisuuskatsaus.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen ja palveluohjaajien haastattelun avulla saada tietoa, millainen on hyvä perehdytys uusille palveluohjaajille. Tarkoituksena oli kehittää palveluohjauksen perehdytysprosessia sekä tuottaa Perusturvaliikelaitos Saarikan palveluohjaukseen perehdytysopas. Toimeksiantajana oli Perusturvaliikelaitos Saarikan palveluohjausyksikkö. Aihe nousi palveluohjausyksikön tarpeesta perehdytyksen toteutuksen kehittämiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada vastauksia kysymyksiin: Millaista perehdytyksen tulee olla, jotta uuden palveluohjaajan olisi helpompaa aloittaa työskentely Saarikan palveluohjaajana? Palveluohjaajien näkemyksiä uuden työntekijän sopeuttamisen ja perehdyttämisen merkityksestä. Toimeksiantajan toive oli myös hiljaisen tiedon näkyväksi saaminen.

Opinnäytetyön tutkimusote on laadullinen ja tutkimusaineisto on kerätty kirjallisuuskatsauksen sekä teemahaastattelun menetelmällä. Aineisto kerättiin tietokantahauilla määrättyjä hakusanoja ja rajauksia käyttäen. Lopullinen aineisto muodostui seitsemästä artikkelista. Toisena tiedonkeruu menetelmänä toteutimme teemahaastattelun kahdeksalle palveluohjaajalle. Molemmilla menetelmillä hankittu aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että tällä hetkellä Saarikassa työskentelevät palveluohjaajat kokivat saaneensa hyvää perehdytystä, mutta uusien palveluohjaajien ja sijaisten perehdyttäminen vie paljon työaikaa perehdytyskansion puuttumisen vuoksi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää palveluohjausyksikössä perehdytyksen toteutuksessa ja arvioimisessa. Tutkimuksen tulokset antavat tietoa minkälaista perehdytyksen tulisi olla uusille palveluohjaajille. Johtopäätöksenä on, että lisätieto perehdytyksestä sekä hiljaisen tiedon tunnistaminen ja esille tuominen ovat työvälineitä Saarikan palveluohjausyksikön perehdytyksen kehittämisessä.

Asiasanat: Perehdytys, perehdyttäminen, hiljainen tieto, palveluohjaus, palveluohjaaja.

ABSTRACT

Hartikainen Kirsi, Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki, Degree: Programme in Social Services, Bachelor of Social Services. Karstinen Orvokki, University of Applies Sciences, Jyväskylä. Degree: Programme in Rehabilitation Counselling, Bachelor of Health Care. Autumn 2016, 43 pages, 6 appendices.

Good orientation for case management – Literature review

The principal of this thesis is the basic security public utility of Saarikka’s case management unit. The topic came from the case management unit’s need for developing the orientation to case management. The purpose of the thesis was to find out what good orientation consists of. The aim was to produce information which helps to improve the orientation process in the basic security public utility of Saarikka. Research questions were: What kind of orientation is needed, so it is easier for a new case manager to start working in Saarikka? What is the easiest way to get information about customs and methods used by case managers? One wish from the principal was to make tacit knowledge more visible. The aim was to combine researched information and the qualitative research made during the thesis. The qualitative research was made by using the method of theme interview.

The thesis’ research method was literature review. The data was collected from a database search by using beforehand defined, precise search words. The data consisted of seven researches. The literature review’s information search was made manually and by using search engines. We also made a qualitative research by the methods of case managers with a theme interview.

After analyzing the research results, it was found out that Saarikka’s case managers thought the orientation they got was good and well organized. These results give information about what kind of orientation there should be for the new case managers. Results can also be used for the fulfillment and evaluation of the case management unit’s orientations. The conclusion is that the information about orientation and the recognition of tacit knowledge and making it visible are tools for developing the orientation in Saarikka’s case management unit.

Keywords: introduction process, orientation, tacit knowledge, case management, case manager.