Mielenterveyskuntoutujien kokema syrjintä arjessa ja sen vaikutus heidän elämäänsä

Abstract

Sivula, Elina. Mielenterveyskuntoutujien kokema syrjintä arjessa ja sen vaikutus heidän elämäänsä. Kevät 2017, 55s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)

Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat syrjintää kokeneet mielenterveyskuntoutujat. Tarkoituksena oli selvittää, mitä kokemuksia mielenterveyskuntoutujilla oli syrjinnästä ja leimautumisesta muiden ihmisten taholta arjessa ja miten ne olivat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Tavoitteena oli saada esiin mielenterveyskuntoutujien oma ääni syrjinnän kokemuksista. Heillä itsellä ei välttämättä ole keinoja nostaa syrjinnän kokemuksia esiin. Yhteistyökumppanina tutkimuksessa toimi Mielenterveyden keskusliitto, joka ajaa mielenterveyskuntoutujien asemaa.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään mielenterveyteen liittyviä käsitteitä, esitellään lyhyesti yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä, mielenterveyskuntoutu-jien syrjintään liittyviä asioita sekä syrjinnän syitä ja sen vaikutuksia.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka suoritettiin syksyn 2016 aikana viidelle mielenterveyskuntoutujalle. Aineiston analysoimisessa käytettiin sisällönanalyysimenetelmää.

Tutkimustuloksista ilmeni, että mielenterveyskuntoutujat olivat kokeneet syrjintää läheisten ihmisten ja sukulaisten taholta. Syrjintää ja leimaamista oli koettu kotona, koulussa, työpaikalla ja julkisilla paikoilla. Syrjintä oli ollut sanallista loukkaamista, fyysistä kiusaamista tai yhteydenpidon lopettamista. Niillä läheisillä ihmisillä, jotka olivat suhtautuneet hyvin ja antaneet tukea, oli suuri merkitys toipumisessa ja elämässä selviytymisessä. Vertaisilla oli sellaista ymmärrystä, joka koettiin muilta ihmisiltä puuttuvan. Mielenterveyskuntoutujat eivät mielellään kertoneet diagnoosista vieraille ihmisille leimautumisen pelossa. He kokivat, että diagnoosi oli yksityisasia, mutta se ei ollut silti estänyt leimatuksi tulemista. Kuntotutujat toivoivat muilta ihmisiltä ennakkoluulotonta käyttäytymistä heitä kohtaan. Syrjintä oli aiheuttanut heissä epävarmuutta ja itseluottamuksen puutetta. Sillä oli ollut vaikutusta myös sairaudesta toipumiseen ja fyysiseen kuntoon.

Mielenterveyskuntoutujien syrjinnän vähenemiseen voitaisiin vaikuttaa lisäämällä ihmisten tietoisuutta mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveyden häiriöihin liittyvistä asioista. Peruskouluissa lasten opettaminen hyviin vuorovaikutustilanteisiin näkyy toivottavasti tulevaisuudessa. Ottamalla psyykkisesti sairastuneen henkilön läheiset mukaan hoitotapahtumaan voisi lisätä heidän ymmärrystään omaisen sairaudesta.

Sivula, Elina. Discrimination experienced by people recovering from mental illness and its impact on their lives. 55p., 1 appendix. Language: Finnish. Spring 2017. Diaconia University of Applied Sciences. Degree: Bachelor of Social Services.

The thesis focuses on people recovering from mental illness who have experienced discrimination. The purpose of the thesis was to examine what kind of discrimination and stigmatization they faced in their daily life and how it had affected them. The aim was to make their voice heard regarding their experiences of discrimination. They do not necessarily have the means to bring up the experiences of discrimination on their own. The study was carried out in collaboration with the Finnish Central Association for Mental Health which supports those recovering from mental health issues.

The theoretical section of the thesis deals with concepts related mental health and it also briefly introduces the most common mental health issues and matters concerning the discrimination of individuals recovering from mental illness as well as some of the reasons behind and impacts of discrimination.

The thesis was carried out in the form of a qualitative study. The material was collected through thematic interviews conducted during the autumn of 2016 with five individuals recovering from mental illness. The material was analyzed using a content analysis method.

The study showed that the individuals recovering from mental illness had experienced discrimination by their relatives and others close to them. Discrimination and stigmatization had been experienced at home, school, work and in public places. Discrimination included verbal insults, physical bullying and ending of relationships. Close friends and relatives who have had a positive attitude and have given support have played an important role in recovery and coping with life. The peers of the individuals interviewed had a level of understanding that other people lacked. The interviewees preferred not to tell strangers they did not know about their diagnosis for fear of stigmatization. They felt that their diagnosis is a private matter, but it still did not prevent stigmatization. They wanted other people to behave in an open-minded manner towards them. Discrimination had made them feel insecure and lacking in self-confidence. It had also affected their recovery and physical fitness.

Discrimination could be reduced by increasing awareness of people recovering from mental illness as well as matters relating to mental disorders. Teaching children in schools about good interaction will hopefully be reflect in people’s attitudes in the future. Including the family in the treatment could increase their understanding of the family member’s disorder.