Paas pistellen : Pistekirjoitusviittomiston keruutyö
Lindvall, Veera; Ristolainen, Terhi (2017)
Lindvall, Veera
Ristolainen, Terhi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704275577
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704275577
Tiivistelmä
Lindvall, Veera & Ristolainen, Terhi. Paas pistellen – pistekirjoitusviittomiston keruutyö. Kevät 2017, 41 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota pistekirjoitukseen liittyviä viittomia ja tehdä niistä julkinen viitottu video. Tästä on hyötyä ensisijaisesti viittomakielen tulkeille, jotka tarvitsevat pistekirjoitukseen liittyviä viittomia työssään. Video löytyy Suomen Kuurosokeat ry:n nettisivuilta, joten se on kaikkien asiasta kiinnostuneiden saatavilla. Videossa on pistekirjoitukseen liittyvien viittomien lisäksi pistekirjoitusvälineiden kuvat.
Aluksi työssä kartoitettiin suomenkielisiä termejä, jotka liittyvät pistekirjoitukseen. Termejä löytyi paljon, joten osa karsittiin pois. Haasteena oli enemmistön käytössä olevien viittomavastineiden löytäminen. Viittomia kerättiin haastatteluiden avulla. Haastateltavina oli viittomakielisiä pistekirjoituksen käyttäjiä ja alan ammattilaisia eri puolilta Suomea. Lopuksi valittiin 16 keskeisintä termiä ja niiden viittomavastineet.
Opinnäytetyössä on esitetty jokaiselle suomenkieliselle termille yksi viittomavastine. Näille termeille löytynee myös muita sopivia viittomavastineita. Haasteena oli olla kriittinen viittomien valinnassa, sillä osa haastateltavista arvaili viittomia, koska he vasta opettelivat pistekirjoitusta.
Luokittelun näkökulmana oli vertailla viittomia ja pohtia ovatko ne polysynteettisiä vai kiinteitä viittomia. Viittomat jaettiin kolmeen luokkaan: polysynteettisiin viittomiin, kiinteisiin viittomiin sekä kiinteän ja polysynteettisen viittoman yhdistelmiin. Luokittelun lopputuloksena polysynteettisiä viittomia on seitsemän, kiinteitä viittomia kaksi ja polysynteettisen ja kiinteän viittoman yhdistelmiä on seitsemän.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota pistekirjoitukseen liittyviä viittomia ja tehdä niistä julkinen viitottu video. Tästä on hyötyä ensisijaisesti viittomakielen tulkeille, jotka tarvitsevat pistekirjoitukseen liittyviä viittomia työssään. Video löytyy Suomen Kuurosokeat ry:n nettisivuilta, joten se on kaikkien asiasta kiinnostuneiden saatavilla. Videossa on pistekirjoitukseen liittyvien viittomien lisäksi pistekirjoitusvälineiden kuvat.
Aluksi työssä kartoitettiin suomenkielisiä termejä, jotka liittyvät pistekirjoitukseen. Termejä löytyi paljon, joten osa karsittiin pois. Haasteena oli enemmistön käytössä olevien viittomavastineiden löytäminen. Viittomia kerättiin haastatteluiden avulla. Haastateltavina oli viittomakielisiä pistekirjoituksen käyttäjiä ja alan ammattilaisia eri puolilta Suomea. Lopuksi valittiin 16 keskeisintä termiä ja niiden viittomavastineet.
Opinnäytetyössä on esitetty jokaiselle suomenkieliselle termille yksi viittomavastine. Näille termeille löytynee myös muita sopivia viittomavastineita. Haasteena oli olla kriittinen viittomien valinnassa, sillä osa haastateltavista arvaili viittomia, koska he vasta opettelivat pistekirjoitusta.
Luokittelun näkökulmana oli vertailla viittomia ja pohtia ovatko ne polysynteettisiä vai kiinteitä viittomia. Viittomat jaettiin kolmeen luokkaan: polysynteettisiin viittomiin, kiinteisiin viittomiin sekä kiinteän ja polysynteettisen viittoman yhdistelmiin. Luokittelun lopputuloksena polysynteettisiä viittomia on seitsemän, kiinteitä viittomia kaksi ja polysynteettisen ja kiinteän viittoman yhdistelmiä on seitsemän.