USKONNON JA TERVEYDEN MERKITYS ARJESSA. : Kohtaamisia viiden somalialaisen turvapaikanhakijanaisen kanssa Suomessa
Leinonen, Taina (2017)
Leinonen, Taina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705025931
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705025931
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Leinonen, Taina. Uskonnon ja terveyden merkitys arjessa. Kohtaamisia viiden somalialaisen turvapaikanhakijanaisen kanssa Suomessa. Helsinki, kevät 2017, 60 sivua. Diakonia-ammattikorkeakoulu, terveydenhuollon koulutusohjelma, sairaanhoitaja-diakonissa (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, miten terveydelliset ja uskonnolliset tekijät näyttäytyvät somalialaisten turvapaikanhakijanaisten elämässä Suomessa. Tavoite oli tuottaa tietoa, josta on hyötyä kotouttamistoimenpiteitä suunniteltaessa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kaikkien yhteiskunnallisten palveluiden kehittämisessä myös maahanmuuttajille paremmin sopiviksi. Yhteistyötahona oli Infopankki. Se tarjoaa maahanmuuttajille tietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja julkishallinnon palveluista Internetissä.
Opinnäytetyössä keskityttiin viiden, 20–27-vuotiaan pääkaupunkiseudulla asuvan naisen kokemuksiin. Eräs pääkaupunkiseudun evankelisluterilainen seurakunta mahdollisti kohderyhmään tutustumisen. Havainnointi ja haastattelut toteutettiin 3.10.2016–3.3.2017 välisenä aikana naisten kotona ja heidän lähiympäristössään.
Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus, etnografisesti lähestyen. Aineisto kerättiin pääasiallisesti havainnoimalla ja pitämällä kenttäpäiväkirjaa. Kenttäpäiväkirjaan kirjattiin mahdollisimman tarkoin kaikki kontaktit, tunnelma ja muut tilanteeseen vaikuttavat tekijät. Aineiston analyysi tapahtui aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla. Viitekehykseksi ja keskeisiksi teemoiksi muodostuivat fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen ja hengellinen ulottuvuus terveydellisessä ja uskonnollisessa kontekstissa. Islamin uskon vaikutus kulttuurisena tekijänä oli merkittävä ja se näkyi naisten jokapäiväisessä elämässä. Terveys oli käsitteenä naisille vieras. Terveydestä huolehtiminen ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon merkitys oli alkanut herätä naisilla vasta Suomessa.
Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijoiden lähtökohdat sopeutumiseen ovat erityisen haastavat maan vuosikymmeniä jatkuneen epävakaisuuden takia. Turvapaikanhakijat ovat syntyneet ja kasvaneet kaaoksen keskellä. Koska koulutus ja terveydenhuolto ovat puuttuneet, on valmiudet elämänhallintaan uudessa kulttuurissa haastavat. Myös yksilölliset erot persoonallisuudessa ja kognitiivisissa valmiuksissa korostuvat ja aiheuttavat eriarvoisuutta. Esimerkiksi kielen opettamisen menetelmissä tämä olisi otettava huomioon.
AVAINSANAT; turvapaikanhakijat, kotouttaminen, terveys, uskonto
Leinonen, Taina. Uskonnon ja terveyden merkitys arjessa. Kohtaamisia viiden somalialaisen turvapaikanhakijanaisen kanssa Suomessa. Helsinki, kevät 2017, 60 sivua. Diakonia-ammattikorkeakoulu, terveydenhuollon koulutusohjelma, sairaanhoitaja-diakonissa (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, miten terveydelliset ja uskonnolliset tekijät näyttäytyvät somalialaisten turvapaikanhakijanaisten elämässä Suomessa. Tavoite oli tuottaa tietoa, josta on hyötyä kotouttamistoimenpiteitä suunniteltaessa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kaikkien yhteiskunnallisten palveluiden kehittämisessä myös maahanmuuttajille paremmin sopiviksi. Yhteistyötahona oli Infopankki. Se tarjoaa maahanmuuttajille tietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja julkishallinnon palveluista Internetissä.
Opinnäytetyössä keskityttiin viiden, 20–27-vuotiaan pääkaupunkiseudulla asuvan naisen kokemuksiin. Eräs pääkaupunkiseudun evankelisluterilainen seurakunta mahdollisti kohderyhmään tutustumisen. Havainnointi ja haastattelut toteutettiin 3.10.2016–3.3.2017 välisenä aikana naisten kotona ja heidän lähiympäristössään.
Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus, etnografisesti lähestyen. Aineisto kerättiin pääasiallisesti havainnoimalla ja pitämällä kenttäpäiväkirjaa. Kenttäpäiväkirjaan kirjattiin mahdollisimman tarkoin kaikki kontaktit, tunnelma ja muut tilanteeseen vaikuttavat tekijät. Aineiston analyysi tapahtui aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla. Viitekehykseksi ja keskeisiksi teemoiksi muodostuivat fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen ja hengellinen ulottuvuus terveydellisessä ja uskonnollisessa kontekstissa. Islamin uskon vaikutus kulttuurisena tekijänä oli merkittävä ja se näkyi naisten jokapäiväisessä elämässä. Terveys oli käsitteenä naisille vieras. Terveydestä huolehtiminen ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon merkitys oli alkanut herätä naisilla vasta Suomessa.
Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijoiden lähtökohdat sopeutumiseen ovat erityisen haastavat maan vuosikymmeniä jatkuneen epävakaisuuden takia. Turvapaikanhakijat ovat syntyneet ja kasvaneet kaaoksen keskellä. Koska koulutus ja terveydenhuolto ovat puuttuneet, on valmiudet elämänhallintaan uudessa kulttuurissa haastavat. Myös yksilölliset erot persoonallisuudessa ja kognitiivisissa valmiuksissa korostuvat ja aiheuttavat eriarvoisuutta. Esimerkiksi kielen opettamisen menetelmissä tämä olisi otettava huomioon.
AVAINSANAT; turvapaikanhakijat, kotouttaminen, terveys, uskonto