Ominaisuudennimien tulkkaaminen viittomakielelle

Abstract

Laine, Maija & Wainio, Jussi. Ominaisuudennimien tulkkaaminen viittomakielelle. Kevät 2017, 31 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, Tulkki (AMK).

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja luokitella suomen kielen ominaisuudennimille sopivia tulkkausratkaisuita, kun tulkataan suomalaiselle viittomakielelle. Vastauksia etsittiin kahteen tutkimuskysymykseen: Mitä tapoja löydämme ominaisuudennimien tulkkaamiselle simultaanitulkkaustilanteessa? Onko ominaisuudennimien kanssa tarpeellista käyttää jotain erillistä viittomaa perusviittoman lisäksi ja mitä vaihtoehtoja niille löydetään?

Tutkielmaa varten haastateltiin kahta tulkkia, joilla on kuurot vanhemmat. Kummallakin tulkilla on myös yli 10 vuoden kokemus viittomakielen tulkkauksesta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna erikseen molempien tulkkien kanssa. Haastatteluiden aikana tehtiin muistiinpanoja ja haastattelut videokuvattiin. Tutkimusaineisto analysoitiin fenomenologisesti ja eri tulkkausratkaisut luokiteltiin niiden lähtö- ja kohdekielisyyden mukaan.

Haastatteluiden perusteella löydettiin viisi eri tapaa tulkata ominaisuudennimiä. Kaksi tulkkausratkaisua noudattaa lähtökielen rakennetta ja kolme on kohdekielelle mukautettuja. Kaksi lähtökielen mukaista ratkaisua ovat sormittaminen ja merkityseron korostaminen ei-manualiikan avulla. Kohdekielisiä ratkaisuita edustavat selittäminen, lisäviittomien käyttäminen ja ominaisuuden valinta. Tulosten perusteella ominaisuudennimiä tulkattaessa on tärkeintä ilmaista vähintään se, että kyse ei ole vain perusviittoman merkityksestä. Tulkkaustavan valintaan vaikuttavat tulkin tiedot ja taidot, yhteistyö asiakkaan kanssa sekä konteksti, jossa ominaisuudennimi ilmaistaan.

Laine, Maija; Wainio, Jussi Interpreting quality names into Sign language. 31 p., 2 appendices. Language: Finnish. Turku, spring 2017. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Sign language interpretation. Degree: Bachelor of Humanities.

The aim of this qualitative thesis is to discover and classify different strategies to interpret quality names into Finnish sign language. A discovery of different strategies were pursued with two research questions: what kind of strategies can be found for interpreting quality names in a simultaneous interpreting situation? Is it necessary to use some kind of defining signs with the basic sign and what kind of defining signs can be found?

Two CODA-interpreters were interviewed for this thesis. Both of them have over 10 years of experience from the field of interpreting. Interviews were carried out as theme-centered interviews and they were executed separately for both interpreters. Notes were taken during the interviews and they were also recorded. The material was then analyzed with a phenomenological method and all the discovered interpreting strategies were categorized on whether they are based on the source language or the target language.

Five different ways to interpret quality names into sign language were found. Two of them are linked to the source language and three are linked to the target language. Results indicate that the most important thing in interpreting quality names is to at least give a non-hearing client a hint that the speaker meant something else than the basic meaning of the given sign. Which solution the interpreter chooses is based on the skills and information of the interpreter, collaboration with the client and the context where the quality name is used.