Tytöt taloilla - näkökulmia sukupuolisensitiiviseen tyttötyöhön nuorisotaloilla
Lauri, Eeva; Lehto, Heli (2010)
Lauri, Eeva
Lehto, Heli
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004277063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004277063
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukselle tarkoituksena selvittää tämän hetkistä tyttötyön tilannetta helsinkiläisillä nuorisotaloilla. Helsingin alueen nuorisotyössä ohjatut tyttöryhmät ovat viime aikoina vähentyneet, joten aiheen tutkimiselle katsottiin olevan tarvetta. Saatuja näkökulmia voidaan käyttää sukupuolisensitiivisen nuorisotyön kehittämiseen.
Tutkimuskysymykset joihin haettiin vastausta olivat: Millainen on tyttöjen rooli talotoiminnassa? Millaista toimintaa tytöille järjestetään? Miten tytöt otetaan huomioon käytössä olevassa tilassa? Miten ohjaajat toteuttavat työssään sukupuolisensitiivistä työotetta?
Aineistonkeruumenetelmät, joita käytettiin, olivat havainnointi ja haastattelut. Havainnoinnin pohjana käytettiin tyttötyön havainnointitaulukkoa, joka luotiin nuorisoasiainkeskuksessa käytössä olevaa Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallia mukaillen. Taulukko koostui viidestä tutkimuskysymyksestä ja niiden tasokuvauksista. Aineisto kerättiin viideltä eri nuorisotalolta, Haagasta, Malmilta, Ala-Malmin toimipisteestä, Kallahdesta ja Merirastista. Taloilla havainnoimalla ja haastattelemalla kerätty tieto koostettiin raporteiksi ja käytiin läpi nuorisotalojen työntekijöiden kanssa. Aineistoa olivat myös näistä palavereista tehdyt kokousmuistiot.
Tulokseksi saatiin, että tytöt ovat useimmilla taloilla vähemmistönä. He tulevat talolle yleensä kavereiden kanssa. Tytöt viettävät talolla aikaa usein jutellen keskenään tai pelaillen konsolipelejä. Pelkästään tytöille suunnattua toimintaa ei löydy kaikilta nuorisotaloilta. Osa talolla käyvistä tytöistä toimii vastuutehtävissä, kuten "nutakummeina", apuohjaajina tai tapahtumien järjestäjinä. Esimerkkejä tyttötyön toteuttamisesta ovat tyttöjen leirit, tyttöjen illat, pienryhmät, sekä oman tilan osoittaminen talolla tyttöjen käyttöön. Tyttöjen ideoiden ja toiveiden kuuleminen tapahtuu talokokousten yhteydessä, joita pidetään säännöllisesti.
Tutkimuskysymykset joihin haettiin vastausta olivat: Millainen on tyttöjen rooli talotoiminnassa? Millaista toimintaa tytöille järjestetään? Miten tytöt otetaan huomioon käytössä olevassa tilassa? Miten ohjaajat toteuttavat työssään sukupuolisensitiivistä työotetta?
Aineistonkeruumenetelmät, joita käytettiin, olivat havainnointi ja haastattelut. Havainnoinnin pohjana käytettiin tyttötyön havainnointitaulukkoa, joka luotiin nuorisoasiainkeskuksessa käytössä olevaa Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallia mukaillen. Taulukko koostui viidestä tutkimuskysymyksestä ja niiden tasokuvauksista. Aineisto kerättiin viideltä eri nuorisotalolta, Haagasta, Malmilta, Ala-Malmin toimipisteestä, Kallahdesta ja Merirastista. Taloilla havainnoimalla ja haastattelemalla kerätty tieto koostettiin raporteiksi ja käytiin läpi nuorisotalojen työntekijöiden kanssa. Aineistoa olivat myös näistä palavereista tehdyt kokousmuistiot.
Tulokseksi saatiin, että tytöt ovat useimmilla taloilla vähemmistönä. He tulevat talolle yleensä kavereiden kanssa. Tytöt viettävät talolla aikaa usein jutellen keskenään tai pelaillen konsolipelejä. Pelkästään tytöille suunnattua toimintaa ei löydy kaikilta nuorisotaloilta. Osa talolla käyvistä tytöistä toimii vastuutehtävissä, kuten "nutakummeina", apuohjaajina tai tapahtumien järjestäjinä. Esimerkkejä tyttötyön toteuttamisesta ovat tyttöjen leirit, tyttöjen illat, pienryhmät, sekä oman tilan osoittaminen talolla tyttöjen käyttöön. Tyttöjen ideoiden ja toiveiden kuuleminen tapahtuu talokokousten yhteydessä, joita pidetään säännöllisesti.