”ÄITI KUOLI SYÖPÄÄN, KUN OLIN 17-VUOTIAS.” Tapaustutkimus nuoresta, joka menetti vanhempansa syövälle.

Abstract

Tiivistelmä

Paasonen, Katri. ”Äiti kuoli syöpään, kun olin 17-vuotias.” Tapaustutkimus nuoresta, joka menetti vanhempansa syövälle. Syksy 2017. 52s., 1liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kokemusta siitä, millaista on menettää vanhempansa syövälle. Tavoitteena on ollut kerätä tietoa nuoren tuen tarpeista tässä ti-lanteessa. Ilmiötä on tarkasteltu teoriatiedon ja kokemustiedon avulla. Kokemuksellinen aineisto on hankittu haastattelemalla henkilöä, jonka vanhempi menehtyi syöpään tämän ollessa nuori.

Yhteistyötahona tässä opinnäytetyössä on ollut Syöpäjärjestöt. Syöpäjärjestöllä oli nous-sut esiin tarve tietoon nuorten (13–22-vuotiaiden) tarpeista, jotka menettävät vanhem-man syövälle. Tutkimuskysymyksinä tässä opinnäytetyössä ovat: Minkälaisia tarpeita nuorilla on, kun vanhempi menehtyy syöpään? Kuinka Syöpäjärjestöt voisi auttaa nuoria, joka menettävät vanhempansa? Kuinka tavoittaa vanhempansa menettänyt nuori Syöpä-järjestöjen tarjoaman avun piiriin?

Tutkimusmenetelmänä on käytetty tapaustutkimusta. Aineistonkeruu tehtiin teemahaas-tattelulla. Haastateltava henkilö on menettänyt äitinsä syövälle 17-vuotiaana 12 vuotta aiemmin. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin. Opinnäytetyössä kuvataan haastateltavan kokemuksia vanhemman menettämisestä nuorella iällä. Aineistosta saatiin käytännön keinoja ja ideoita Syöpäjärjestöille nuorten avuksi, mitkä tässä opinnäytetyössä myös esitellään.

Tuloksista käy ilmi, että nuoren saama käytännön apu asioiden hoitoon ei ole riittävää, kun vanhempi menehtyy. Myöskin henkinen apu on ollut riittämätöntä. Nuoren huomi-oiminen vanhemman sairastamisvaiheessa ja tiedonanto sairaudesta sekä meneillään ole-vasta tilanteesta on tärkeää vaikkakin riittämätöntä. Tärkeimmäksi tarpeeksi tulosten mukaan nousi toisen ihmisen antama tuki nuorelle. Tärkeimmäksi henkilöksi tuen tar-joamiseen on nuorelle ystävä tai läheinen. Myös vertainen oli tärkeässä roolissa surussa tukemisessa. Keskustelu sekä toiminnalliset menetelmät esimerkiksi piirtäminen, huuta-minen tai jonkin heittäminen surun käsittelyssä auttoivat surun mukana tuomien tuntei-den käsittelyssä ja sanoittamisessa.

Asiasanat: nuoret, suru, syöpätaudit, tapaustutkimus, vanhemmat

Abstract

Paasonen, Katri. ”My mother died of cancer when I was 17 years old.” A case study of a young person who lost her mother to cancer. Autumn 2017. 52p. 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Nursing. Option in Nursing, Nurse.

This thesis has been carried out in cooperation with the Cancer Society of Finland. The aim was to gain information on the needs of young people (13-22 years old) who had lost their parent to cancer. The research questions in this work were: What kinds of needs does a young person have when his/her parent is dying of cancer? How can the Cancer Society of Finland help a young person who has lost a parent? How to reach a young person who has lost his/her parent the aid provided by cancer associations.

The purpose of this study was to depict a young person’s experience of losing a parent to cancer. The aim was to gather information on a young person’s need for support in this kind of situation. The topic was first approached by studying theories and other studies. The case study material was obtained by interviewing a person whose mother had died of cancer.

The method used in this work is a case study which is one of the methods used in quali-tative research. The data was collected by using a theme interview. The interviewee had lost her single mother to cancer at the age of 17. The material was transcribed and ana-lyzed. The results were analyzed by taking into account previous studies and the theo-retical context and the answers to the research questions were formed in the light of this combination.

The results show that the practical help provided for a young person after his/her par-ent’s death seems to be sufficient, but the mental support has been inadequate. Taking the young person into consideration in every stage of the parent’s illness and informing him/her about the disease and the current situation is important, however, inadequate. According to the results, a young person’s biggest need was a support given by another person and the most valuable person to provide that support is a friend or someone who is close to the young person. In addition, peer support had an important role when deal-ing with grief. Discussion as well as functional methods, such as drawing, shouting, or throwing something when dealing with grief helped the process all the emotions brought on by the grief and also gave the young person a way of putting his/her feelings into words.

Keywords: cancerous diseases, grief, parenthood, young people