Itseohjautuvuus kotihoidossa : työntekijöiden kokemuksia uudesta tiimimallikokeilusta

Abstract

TIIVISTELMÄ

Miskala, Ilja; Saksa, Pauli & Uurto, Pauliina. Itseohjautuvuus kotihoidossa: työntekijöiden kokemuksia uudesta tiimimallista. Diak, Helsinki. Syksy 2017. Sivut 86., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Johtamisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan palvelutuotannon kehittäminen, sosionomi ja sairaanhoitaja (YAMK).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten kotihoidon henkilökunta koki uuden itseohjautuvan tiimimallikokeilun. Helsingin kaupungin kotihoito aloitti itseohjautuvuuskokeilut vuonna 2016. Tämä liittyi osaksi sosiaali- ja terveystoimialalla käynnistynyttä johtamisen uudistusta.

Itseohjautuvuusteorian kannalta keskeisessä roolissa on yksilön sisäinen motivaatio. Sisäisen motivaation neljä psykologista perustarvetta ovat vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus ja hyväntekeminen. Organisaatiot, jotka tukevat työntekijän sisäistä motivaatiota sekä tarkoituksen tunnetta saavat sitoutuneempia ja tyytyväisempiä työntekijöitä. Sisäisellä motivaatiolla on vaikutusta myös työn tehokkuuteen.

Haastattelimme kahta itseohjautuvuuskokeilussa mukana olevaa tiimiä. Kyseessä oli kaksi erillistä teemahaastattelua jotka suoritettiin kevään 2017 aikana. Aineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä aineistonanalyysiä. Aineisto luokiteltiin siten, että sisäisen motivaation teorian neljän elementtiä olivat aineiston yhdistäviä kategorioita. Lisäksi viidenneksi kategoriaksi nousi muut esiin tulleet asiat. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että työntekijät näkevät itseohjautuvuuskokeilut kokonaisuudessaan hyvänä asiana ja asiakaskokemusta edistävänä toimintamallina. Haasteita on tuonut erityisesti muutoksen kokonaisvaltaisuus.

Aineiston keruun ajankohtana kokeilu on ollut vielä alkuvaiheessa, mikä heijastuu myös tuloksiin. Opinnäyte osoittaa, että Helsingin kaupungin mittaristolla arvioitaessa itseohjautuvien tiimien kokeilu on onnistunut, sillä työntekijät kehittävät työtään ja toimintaansa ja kokevat pystyvänsä vaikuttamaan työnsä tuloksiin. Johtamisen rooli on erilainen itseohjautuvissa tiimeissä verrattuna perinteisempiin hoitotiimeihin ja johtamisella voidaan vaikuttaa itseohjautuvuuden onnistumineen. Lisäksi tehokkuuden voidaan arvioida parantuneen itseohjautuvan työtavan ja vähentyneen byrokratian johdosta, vaikkakin tehokkuuden tarkastelu vaatii lisää tutkimusta.

Asiasanat: itseohjautuvuusteoria, itseohjautuvat tiimit, johtaminen, kotihoito, sisäinen motivaatio

ABSTRACT

Miskala, Ilja; Saksa, Pauli & Uurto, Pauliina. Self-management in homecare: how healthcare workers experience the new self-managed team model. 86 pages, 5 appendices. Language: Finnish. Autumn 2017.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree programme in Leadership. Degree: Master of Social and Health Care Services.

In this thesis the goal was to examine Helsinki city homecare workers’ experi-ences in new self-managed teams. Helsinki city homecare began the experi-ment with the new self-managed team model in 2016. At the same time Helsinki city Social and healthcare department introduced a new leadership model.

One of the key elements in the self-determination theory is an individual’s self-motivation. In self-determination theory there are four psychological basic needs: autonomy, competence, relatedness and benevolence. Organizations that support an individual’s own motivation and a sense of meaningfulness will have more committed and contented workers. Self-motivation also has effects on an individual’s performance and efficiency.

In this study two teams were interviewed which are part of the self-managed team model experiment. The interviews were conducted during spring 2017 for the two teams using self-determination theory as a framework for the interview. The resulting data was then analyzed using a theory-based analysis method. The data from the interviews was categorized using the four psychological basic needs. The fifth category given by the analysis of the data was named “other meaningful things”.

The thesis results show that the homecare workers see the self-managed team model in its entirety as a positive thing and as a working method that can pro-vide better client experience. Challenges arise from the comprehensiveness of change. During the time of collecting the data the experience was still in its first stages, which may have affected the results. The thesis results show that using the city of Helsinki’s own indicators the experiment of the self-managed team model is a success. This can be shown in how workers are developing their own work and working methods. Workers also feel that they can have an influ-ence on the results of the work. The role of leadership is different on self-managed teams when compared to more traditional healthcare teams and leadership can have a strong effect on how self-managed teams can work suc-cessfully. The productivity of work has improved thanks to the self-managed team methods and the ensuing reduction in bureaucracy. This last statement still needs more investigation and research.

Keywords: self-determination theory, self-managed teams, leadership, self-motivation