Itseohjautuvuus kotihoidossa : työntekijöiden kokemuksia uudesta tiimimallikokeilusta
Miskala, Ilja; Saksa, Pauli; Uurto, Pauliina (2017)
Miskala, Ilja
Saksa, Pauli
Uurto, Pauliina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718433
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Miskala, Ilja; Saksa, Pauli & Uurto, Pauliina. Itseohjautuvuus kotihoidossa: työntekijöiden kokemuksia uudesta tiimimallista. Diak, Helsinki. Syksy 2017. Sivut 86., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Johtamisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan palvelutuotannon kehittäminen, sosionomi ja sairaanhoitaja (YAMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten kotihoidon henkilökunta koki uuden itseohjautuvan tiimimallikokeilun. Helsingin kaupungin kotihoito aloitti itseohjautuvuuskokeilut vuonna 2016. Tämä liittyi osaksi sosiaali- ja terveystoimialalla käynnistynyttä johtamisen uudistusta.
Itseohjautuvuusteorian kannalta keskeisessä roolissa on yksilön sisäinen motivaatio. Sisäisen motivaation neljä psykologista perustarvetta ovat vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus ja hyväntekeminen. Organisaatiot, jotka tukevat työntekijän sisäistä motivaatiota sekä tarkoituksen tunnetta saavat sitoutuneempia ja tyytyväisempiä työntekijöitä. Sisäisellä motivaatiolla on vaikutusta myös työn tehokkuuteen.
Haastattelimme kahta itseohjautuvuuskokeilussa mukana olevaa tiimiä. Kyseessä oli kaksi erillistä teemahaastattelua jotka suoritettiin kevään 2017 aikana. Aineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä aineistonanalyysiä. Aineisto luokiteltiin siten, että sisäisen motivaation teorian neljän elementtiä olivat aineiston yhdistäviä kategorioita. Lisäksi viidenneksi kategoriaksi nousi muut esiin tulleet asiat. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että työntekijät näkevät itseohjautuvuuskokeilut kokonaisuudessaan hyvänä asiana ja asiakaskokemusta edistävänä toimintamallina. Haasteita on tuonut erityisesti muutoksen kokonaisvaltaisuus.
Aineiston keruun ajankohtana kokeilu on ollut vielä alkuvaiheessa, mikä heijastuu myös tuloksiin. Opinnäyte osoittaa, että Helsingin kaupungin mittaristolla arvioitaessa itseohjautuvien tiimien kokeilu on onnistunut, sillä työntekijät kehittävät työtään ja toimintaansa ja kokevat pystyvänsä vaikuttamaan työnsä tuloksiin. Johtamisen rooli on erilainen itseohjautuvissa tiimeissä verrattuna perinteisempiin hoitotiimeihin ja johtamisella voidaan vaikuttaa itseohjautuvuuden onnistumineen. Lisäksi tehokkuuden voidaan arvioida parantuneen itseohjautuvan työtavan ja vähentyneen byrokratian johdosta, vaikkakin tehokkuuden tarkastelu vaatii lisää tutkimusta.
Asiasanat: itseohjautuvuusteoria, itseohjautuvat tiimit, johtaminen, kotihoito, sisäinen motivaatio
Miskala, Ilja; Saksa, Pauli & Uurto, Pauliina. Itseohjautuvuus kotihoidossa: työntekijöiden kokemuksia uudesta tiimimallista. Diak, Helsinki. Syksy 2017. Sivut 86., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Johtamisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan palvelutuotannon kehittäminen, sosionomi ja sairaanhoitaja (YAMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten kotihoidon henkilökunta koki uuden itseohjautuvan tiimimallikokeilun. Helsingin kaupungin kotihoito aloitti itseohjautuvuuskokeilut vuonna 2016. Tämä liittyi osaksi sosiaali- ja terveystoimialalla käynnistynyttä johtamisen uudistusta.
Itseohjautuvuusteorian kannalta keskeisessä roolissa on yksilön sisäinen motivaatio. Sisäisen motivaation neljä psykologista perustarvetta ovat vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus ja hyväntekeminen. Organisaatiot, jotka tukevat työntekijän sisäistä motivaatiota sekä tarkoituksen tunnetta saavat sitoutuneempia ja tyytyväisempiä työntekijöitä. Sisäisellä motivaatiolla on vaikutusta myös työn tehokkuuteen.
Haastattelimme kahta itseohjautuvuuskokeilussa mukana olevaa tiimiä. Kyseessä oli kaksi erillistä teemahaastattelua jotka suoritettiin kevään 2017 aikana. Aineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä aineistonanalyysiä. Aineisto luokiteltiin siten, että sisäisen motivaation teorian neljän elementtiä olivat aineiston yhdistäviä kategorioita. Lisäksi viidenneksi kategoriaksi nousi muut esiin tulleet asiat. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että työntekijät näkevät itseohjautuvuuskokeilut kokonaisuudessaan hyvänä asiana ja asiakaskokemusta edistävänä toimintamallina. Haasteita on tuonut erityisesti muutoksen kokonaisvaltaisuus.
Aineiston keruun ajankohtana kokeilu on ollut vielä alkuvaiheessa, mikä heijastuu myös tuloksiin. Opinnäyte osoittaa, että Helsingin kaupungin mittaristolla arvioitaessa itseohjautuvien tiimien kokeilu on onnistunut, sillä työntekijät kehittävät työtään ja toimintaansa ja kokevat pystyvänsä vaikuttamaan työnsä tuloksiin. Johtamisen rooli on erilainen itseohjautuvissa tiimeissä verrattuna perinteisempiin hoitotiimeihin ja johtamisella voidaan vaikuttaa itseohjautuvuuden onnistumineen. Lisäksi tehokkuuden voidaan arvioida parantuneen itseohjautuvan työtavan ja vähentyneen byrokratian johdosta, vaikkakin tehokkuuden tarkastelu vaatii lisää tutkimusta.
Asiasanat: itseohjautuvuusteoria, itseohjautuvat tiimit, johtaminen, kotihoito, sisäinen motivaatio