"Eihän se käsitys voi muuttua koskaan, jos mikään ei kumoa sitä sun pelkoas, et mitään korjaavaa sinne tilalle..." : Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asukkaiden kokemuksia naapuruston suhtautumisesta ja sosiaalisesta integraatiosta
Nikka, Paula; Valkiainen, Minna (2017)
Nikka, Paula
Valkiainen, Minna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718345
Tiivistelmä
Nikka, Paula & Valkiainen, Minna. "Eihän se käsitys voi muuttua koskaan, jos mikään ei kumoa sitä sun pelkoas, et mitään korjaavaa sinne tilalle..."
Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asukkaiden kokemuksia naapuruston suhtautumisesta ja sosiaalisesta integraatiosta. Helsinki, Syksy 2017, 93 sivua, 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (YAMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata Espoon Pihlajarinteessä sijaitsevan pitkäaikaisasunnottomille tarkoitetun Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asukkaiden kokemuksia naapuruston kohtaamisista. Lisäksi tarkoituksena oli kerätä asukkaiden kokemuksia kuulumisesta asumispalveluyksikköön, asuinalueeseen ja yhteiskuntaan. Tutkimusta täydennettiin selvittämällä asumispalveluyksikön ohjaajien näkemyksiä naapuruston suhtautumisen vaikutuksista asukkaisiin sekä millä tavoin asumispalveluyksikössä tuetaan asukkaiden sosiaalista integroitumista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin asukkaiden yksilöllisten teemahaastatteluiden ja ohjaajien ryhmä- sekä parikeskustelun avulla. Yksilöhaastatteluihin osallistui seitsemän asukasta ja ohjaajien ryhmä- ja parikeskusteluun kahdeksan ohjaajaa. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista voitiin todeta, että kohtaamiset asukkaiden ja naapuruston asukkaiden välillä olivat vähäiset. Kokemuksia oli enemmän alueen palveluita käytettäessä ja ne olivat pääosin negatiivisia. Naapuruston suhtautumisen vaikutukset koettiin joko tunnetasolla tai arkipäiväisten käytännön toimien kuten bussilla liikkumisen suunnittelussa.
Asumisyhteisöön kuuluminen tai kuulumattomuus oli asukkaiden tietoinen valinta. Pihlajarinteeläisyydestä esiintyi kolmenlaisia kokemuksia. Sekä sopeutumista että olosuhteiden pakosta tapahtuvaa sopeutumista koettiin. Naapureiden kielteinen suhtautuminen asumispalveluyksikköä kohtaan koettiin esteeksi asuinalueeseen kiinnittymiseen. Yhteiskuntaan kuulumista määriteltiin osallisuuden ja työnteon kautta. Kaikki asukkaat kokivat kuuluvansa yhteiskuntaan.
Ohjaajien mukaan asukkaisiin kohdistuva kielteinen suhtautuminen vaikutti asukkaiden itsetuntoon ja toimintakykyyn heikentävästi. Yksikössä asukkaiden kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen koettiin merkityksellisimmäksi tukimuodoksi. Yksilö- ja yhteisötason vuorovaikutustyö elämänhallinnan taitojen vahvistamiseksi nähtiin kaiken muun työn tavoin sosiaalista integraatiota edistäviksi.
Asiasanat: asunnottomuus, asunto ensin, sosiaalinen integraatio, nimby-ilmiö
Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asukkaiden kokemuksia naapuruston suhtautumisesta ja sosiaalisesta integraatiosta. Helsinki, Syksy 2017, 93 sivua, 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (YAMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata Espoon Pihlajarinteessä sijaitsevan pitkäaikaisasunnottomille tarkoitetun Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asukkaiden kokemuksia naapuruston kohtaamisista. Lisäksi tarkoituksena oli kerätä asukkaiden kokemuksia kuulumisesta asumispalveluyksikköön, asuinalueeseen ja yhteiskuntaan. Tutkimusta täydennettiin selvittämällä asumispalveluyksikön ohjaajien näkemyksiä naapuruston suhtautumisen vaikutuksista asukkaisiin sekä millä tavoin asumispalveluyksikössä tuetaan asukkaiden sosiaalista integroitumista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin asukkaiden yksilöllisten teemahaastatteluiden ja ohjaajien ryhmä- sekä parikeskustelun avulla. Yksilöhaastatteluihin osallistui seitsemän asukasta ja ohjaajien ryhmä- ja parikeskusteluun kahdeksan ohjaajaa. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista voitiin todeta, että kohtaamiset asukkaiden ja naapuruston asukkaiden välillä olivat vähäiset. Kokemuksia oli enemmän alueen palveluita käytettäessä ja ne olivat pääosin negatiivisia. Naapuruston suhtautumisen vaikutukset koettiin joko tunnetasolla tai arkipäiväisten käytännön toimien kuten bussilla liikkumisen suunnittelussa.
Asumisyhteisöön kuuluminen tai kuulumattomuus oli asukkaiden tietoinen valinta. Pihlajarinteeläisyydestä esiintyi kolmenlaisia kokemuksia. Sekä sopeutumista että olosuhteiden pakosta tapahtuvaa sopeutumista koettiin. Naapureiden kielteinen suhtautuminen asumispalveluyksikköä kohtaan koettiin esteeksi asuinalueeseen kiinnittymiseen. Yhteiskuntaan kuulumista määriteltiin osallisuuden ja työnteon kautta. Kaikki asukkaat kokivat kuuluvansa yhteiskuntaan.
Ohjaajien mukaan asukkaisiin kohdistuva kielteinen suhtautuminen vaikutti asukkaiden itsetuntoon ja toimintakykyyn heikentävästi. Yksikössä asukkaiden kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen koettiin merkityksellisimmäksi tukimuodoksi. Yksilö- ja yhteisötason vuorovaikutustyö elämänhallinnan taitojen vahvistamiseksi nähtiin kaiken muun työn tavoin sosiaalista integraatiota edistäviksi.
Asiasanat: asunnottomuus, asunto ensin, sosiaalinen integraatio, nimby-ilmiö