Kirjallisen hoitotahtokaavakkeen käyttäminen Kuopion kotihoidossa

Abstract

TIIVISTELMÄ

Hyvönen, Petri; Konttinen, Heidi & Moilanen, Reetta. Kirjallisen hoitotahtokaavakkeen käyttäminen Kuopion kotihoidossa. Kevät 2018, s.44, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kuopion kaupungin keskisen-, eteläisen- sekä pohjoisen kotihoidon tiimien kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka kirjallista hoitotahtokaavaketta käytetään Kuopion kotihoidossa ja millainen on kotisairaanhoitajan rooli kirjallisen hoitotahdon laadinnassa. Tavoitteena oli tuottaa Kuopion kotihoidon yksiköihin tietoa, jolla voidaan kehittää hoitotahdon laatimiskäytäntöä. Tavoite oli myös nostaa esiin kirjallisen hoitotahdon merkitys kotihoidossa. Ammatillisen kasvun tavoitteena oli kehittää tutkijoiden eettistä ajattelua hoitotyössä ja syventää osaamista ikäihmisten hoitotyöhön.

Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelumenetelmällä, jossa haastateltiin kuutta sairaanhoitajaa Kuopion kaupungin kotihoidosta. Haastattelut toteutettiin parihaastatteluina. Teemoina haastatteluissa olivat hoitotahdon puheeksi ottaminen, hoitotahdon laatiminen ja kirjaaminen, sekä yhteistyö asiakkaan ja omaisten kanssa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä.

Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että sairaanhoitaja on keskeisessä ja tärkeässä asemassa laadittaessa kirjallista hoitotahtoa kotihoidon asiakkaalle. Sairaanhoitaja toimii usein aloitteentekijänä puheeksiotossa sekä asiantuntijana laatimistilanteessa yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaisen kanssa. Edistävinä tekijöinä hoitotahdon laatimiselle pidettiin sairaanhoitajan omaa asennetta hoitotahtoa kohtaan, sekä hyviä puheeksiotto taitoja ja asiakkaan omaa aktiivisuutta. Estävinä tekijöinä hoitotahdon laatimiselle pidettiin asiakkaan vaikeaa muistisairautta sekä ajan puutetta. Tärkeänä havaintona tutkimuksessa nousi esille hoitotahdon laatimisen oikea ajankohta, joka tulisi olla ennen vakavaa muistisairautta. Näin tuetaan myös asiakkaan itsemääräämisoikeutta.

Avainsanat: hoitotahto, itsemääräämisoikeus, muistisairaus, kotihoito

ABSTRACT

Hyvönen, Petri; Konttinen, Heidi & Moilanen, Reetta. The Procedure of Advance Directives in Home Care of Kuopio City. Pieksämäki, Spring 2018, 44 p., 2 appendices. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki. Degree programme in Nursing: Nurse.

The thesis was carried out in co-operation with the Kuopio City center, the southern and northern home care teams. The purpose of the thesis was firstly, to explore how advance directives are used in home care of Kuopio City and secondly, how nurses are engaged in conducting advance directives. The aim was also to highlight the importance of advance directives in home care settings. The goal of professional growth was to develop the ethical thinking of researchers in nursing and to deepen their expertise in nursing the elderly.

The qualitative research method was used in this thesis. The research material was collected by a theme interview methodology, in which six nurses from the home care of Kuopio City were interviewed. The themes in the interviews were initiating discussion on advance directives, conducting of advance directives and co-operation with the client and his or her next of the kin. The interviews were implemented interviewing nurses in pairs. The material was analyzed by the content analysis method.

The results of the thesis show that the nurse often has a crucial role in conducting advance directives for a home care client. The nurse often acts as an initiator in a conversation. The nurse acts as professional by arranging the situation of conducting advance directives, in co-operation with the client and his or her relatives. The nurses' good conversation skills and the client's own activity were considered as facilitating factors, whereas the client's severe memory problems and the lack of time were considered as discouraging factors to conduct the advance directives. As an important observation, the thesis highlighted the right timing of the advance directives, which should be before a serious memory disease. This also supports the customer's self-determination.

Keywords: advance directives, self-determination, memory disease, home care