Viittomakielinen käännös pelastussuunnitelman toimintaohjeista
Peltola, Jenni (2009)
Peltola, Jenni
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168440
Tiivistelmä
Peltola, Jenni. Viittomakielinen käännös pelastussuunnitelman toimintaohjeista. Turku, kevät 2009. 61 s., 6 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turku. Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä viittomakielinen käännös pelastussuunnitelman
toimintaohjeista. Näin saatiin tarjottua tietoa siitä, miten tulee toimia hätätilanteissa. Vastaavaa käännöstä ei ole ennen tehty, joten oli hyvä, että tärkeimmät tiedot saatiiın kerättyä yhteen materiaaliin. Koska käännösmateriaalia oli hyvin paljon, toimintaohjeista käännettiin vain suurin osa. Muutama ohje jäi kääntämättä.
Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta, kirjallisesta osasta ja käännöksestä. Kirjallinen osa pyrittiin pitämään hyvin selkeänä ja yksinkertaisena, jotta se toisi tietoa myös tavallisille ihmisille, jotka eivät tiedä viittomakielisistä eivätkä kääntämisestä mitään. Se kertoo perusasioita viittomakielisistä sekä heidän kielestään. Näin työ toimii myös pienenä info-pakettina ja ajatusten herättelijänä. Työn käännösteorioina on käytetty typologis-kontrastiivista mallia sekä skoposteoriaa. Lopullisessa käännöksessä näkyy vain viittominen. Siinä ei ole suomenkielistä selostusta eikä tekstitystä, mikä helpottaisi käännöksen seuraamista. Valmis käännös on opinnäytetyön liitteenä.
Työn tutkimuksessa käytetty kyselylomake voitiin jakaa neljään aihepiiriin. Sen avulla selvitettiin: mitä mieltä vastaajat olivat käännöksestä, miten hyvin he tunsivat hätätekstiviestijärjestelmän, miten heidät oli huomioitu työpaikoilla sekä miten ja mistä he olivat saaneet tietoa turvallisuusasioista, Tutkimusta tehdessä käännös oli vielä kesken, joten sitä kehitettiin saatujen vastausten ja palautteiden perusteella. Samalla saatiin tietoa käännöksen tarpeellisuudesta, ja heräteltiin viittomakielisiä miettimään, onko heidän vmpäristönsä turvallinen.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli vastausmäärään perustuva. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkein ja vastauksia saatiin 22. Tutkimus suoritettiin Turun kuurojen yhdistyksellä, joten testiryhmä rajoittui Turun alueen viittomakielisiin.
Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että viittomakieliset on huomioitu työpaikoilla huonosti eikä tarvittavia hälytinjärjestelmiä ole asennettu. Suurimmalla osalla vastaajista oli kotonaan toimiva palovaroitin ja puolet vastaajista oli osallistunut pelastautumisharjoitukseen. Moni vastaajista tiesi mikä on hätätekstiviesti, mutta yllättävän moni ei osannut lähettää sellaista. Näin ollen voidaan päätellä, että tiedottaminen oli toiminut, mutta kehitettävääkin on.
Asiasanat: pelastussuunnitelma, turvallisuus, viittomakieli, esteettömyys, kääntäminen
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turku. Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä viittomakielinen käännös pelastussuunnitelman
toimintaohjeista. Näin saatiin tarjottua tietoa siitä, miten tulee toimia hätätilanteissa. Vastaavaa käännöstä ei ole ennen tehty, joten oli hyvä, että tärkeimmät tiedot saatiiın kerättyä yhteen materiaaliin. Koska käännösmateriaalia oli hyvin paljon, toimintaohjeista käännettiin vain suurin osa. Muutama ohje jäi kääntämättä.
Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta, kirjallisesta osasta ja käännöksestä. Kirjallinen osa pyrittiin pitämään hyvin selkeänä ja yksinkertaisena, jotta se toisi tietoa myös tavallisille ihmisille, jotka eivät tiedä viittomakielisistä eivätkä kääntämisestä mitään. Se kertoo perusasioita viittomakielisistä sekä heidän kielestään. Näin työ toimii myös pienenä info-pakettina ja ajatusten herättelijänä. Työn käännösteorioina on käytetty typologis-kontrastiivista mallia sekä skoposteoriaa. Lopullisessa käännöksessä näkyy vain viittominen. Siinä ei ole suomenkielistä selostusta eikä tekstitystä, mikä helpottaisi käännöksen seuraamista. Valmis käännös on opinnäytetyön liitteenä.
Työn tutkimuksessa käytetty kyselylomake voitiin jakaa neljään aihepiiriin. Sen avulla selvitettiin: mitä mieltä vastaajat olivat käännöksestä, miten hyvin he tunsivat hätätekstiviestijärjestelmän, miten heidät oli huomioitu työpaikoilla sekä miten ja mistä he olivat saaneet tietoa turvallisuusasioista, Tutkimusta tehdessä käännös oli vielä kesken, joten sitä kehitettiin saatujen vastausten ja palautteiden perusteella. Samalla saatiin tietoa käännöksen tarpeellisuudesta, ja heräteltiin viittomakielisiä miettimään, onko heidän vmpäristönsä turvallinen.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli vastausmäärään perustuva. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkein ja vastauksia saatiin 22. Tutkimus suoritettiin Turun kuurojen yhdistyksellä, joten testiryhmä rajoittui Turun alueen viittomakielisiin.
Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että viittomakieliset on huomioitu työpaikoilla huonosti eikä tarvittavia hälytinjärjestelmiä ole asennettu. Suurimmalla osalla vastaajista oli kotonaan toimiva palovaroitin ja puolet vastaajista oli osallistunut pelastautumisharjoitukseen. Moni vastaajista tiesi mikä on hätätekstiviesti, mutta yllättävän moni ei osannut lähettää sellaista. Näin ollen voidaan päätellä, että tiedottaminen oli toiminut, mutta kehitettävääkin on.
Asiasanat: pelastussuunnitelma, turvallisuus, viittomakieli, esteettömyys, kääntäminen