"Viihdyn Suomessa hyvin" : Maahanmuuttajataustaisen puhevammaisen ja viittomakielisten henkilöiden kokemuksia tulkkauspalvelusta Suomessa
Haponen, Laura; Haapaporras, Salla (2018)
Haponen, Laura
Haapaporras, Salla
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026121
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026121
Tiivistelmä
Haapaporras, Salla & Haponen, Laura. ”Viihdyn Suomessa hyvin”
Maahanmuuttajataustaisen puhevammaisen ja viittomakielisten henkilöiden
kokemuksia tulkkauspalvelusta Suomessa. Kevät 2018.
40 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutusohjelma,
Tulkki (AMK).
Opinnäytetyön päätavoite oli selvittää maahanmuuttajataustaisen
puhevammaisen ja viittomakielisten henkilöiden subjektiivisia kokemuksia
tulkkauspalvelun käytöstä sekä hankkia tietoa maahanmuuttajataustaisen
vammaisen henkilön kotouttamisprosessista Suomessa.
Henkilökohtaisia kokemuksia tulkkauspalvelun käytöstä saatiin haastattelemalla
kolmea viittomakielistä maahanmuuttajataustaista henkilöä sekä yhtä
puhevammaista maahanmuuttajataustaista henkilöä. Haastattelut järjestettiin
puolistrukturoidun haastattelun muodossa, kasvotusten haastateltavien kanssa.
Haastatteluista selvisi palvelunkäyttäjien tyytyväisyys vammaisten
tulkkauspalveluun sekä asumiseen Suomessa. Kokonaisvaltainen suomen
kielentaidon puute aiheuttaa haasteita maahanmuuttajataustaisille
tulkkauspalvelun käyttäjille arjessa ja tulkkaustilanteissa.
Viittomakieliset haastateltavat henkilöt opiskelivat suomen viittomakieltä,
kuitenkin kielitaidon puute vaikuttaa tulkkaustilanteessa tulkkeen
ymmärtämiseen. Suomen kielen mukaista huuliota on vaikea ymmärtää, sillä
puhutun ja kirjoitetun suomen kielentaito puuttuu.
Puhevammainen haastateltava henkilö ei ollut vammaisten tulkkauspalvelun
käyttäjä, oman äidinkielen taitoinen asioimistulkki tilataan tarvittaessa paikalle.
Suomen kielentaito oli heikkoa, ajoittain puheen tukena toimi kuvalliset kirjat.
Tyytyväisyys elämänlaatuun Suomessa oli hyvä, vaikka yhteistä kieltä ei olekaan.
Opinnäytetyössä haastateltiin Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman
koordinaattori Eeva Airikkalaa sekä puhevammaisten- ja viittomakielen tulkkia
Veera Kuuselaa, heidän kokemuksistaan ja näkökulmistaan vammaisten
maahanmuuttajien kotoutumiseen ja tulkkaukseen liittyen. Suomen kielen
taidottomuuden koettiin aiheuttavan eniten haasteita erityisesti tulkkauksen
näkökulmasta, niin tulkin kuin haastateltujen asiakkaiden näkökulmasta.
Maahanmuuttajataustaisen puhevammaisen ja viittomakielisten henkilöiden
kokemuksia tulkkauspalvelusta Suomessa. Kevät 2018.
40 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutusohjelma,
Tulkki (AMK).
Opinnäytetyön päätavoite oli selvittää maahanmuuttajataustaisen
puhevammaisen ja viittomakielisten henkilöiden subjektiivisia kokemuksia
tulkkauspalvelun käytöstä sekä hankkia tietoa maahanmuuttajataustaisen
vammaisen henkilön kotouttamisprosessista Suomessa.
Henkilökohtaisia kokemuksia tulkkauspalvelun käytöstä saatiin haastattelemalla
kolmea viittomakielistä maahanmuuttajataustaista henkilöä sekä yhtä
puhevammaista maahanmuuttajataustaista henkilöä. Haastattelut järjestettiin
puolistrukturoidun haastattelun muodossa, kasvotusten haastateltavien kanssa.
Haastatteluista selvisi palvelunkäyttäjien tyytyväisyys vammaisten
tulkkauspalveluun sekä asumiseen Suomessa. Kokonaisvaltainen suomen
kielentaidon puute aiheuttaa haasteita maahanmuuttajataustaisille
tulkkauspalvelun käyttäjille arjessa ja tulkkaustilanteissa.
Viittomakieliset haastateltavat henkilöt opiskelivat suomen viittomakieltä,
kuitenkin kielitaidon puute vaikuttaa tulkkaustilanteessa tulkkeen
ymmärtämiseen. Suomen kielen mukaista huuliota on vaikea ymmärtää, sillä
puhutun ja kirjoitetun suomen kielentaito puuttuu.
Puhevammainen haastateltava henkilö ei ollut vammaisten tulkkauspalvelun
käyttäjä, oman äidinkielen taitoinen asioimistulkki tilataan tarvittaessa paikalle.
Suomen kielentaito oli heikkoa, ajoittain puheen tukena toimi kuvalliset kirjat.
Tyytyväisyys elämänlaatuun Suomessa oli hyvä, vaikka yhteistä kieltä ei olekaan.
Opinnäytetyössä haastateltiin Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman
koordinaattori Eeva Airikkalaa sekä puhevammaisten- ja viittomakielen tulkkia
Veera Kuuselaa, heidän kokemuksistaan ja näkökulmistaan vammaisten
maahanmuuttajien kotoutumiseen ja tulkkaukseen liittyen. Suomen kielen
taidottomuuden koettiin aiheuttavan eniten haasteita erityisesti tulkkauksen
näkökulmasta, niin tulkin kuin haastateltujen asiakkaiden näkökulmasta.