ISILTÄ PERITTYÄ - Näkemyksiä huono- tai hyväosaisuuden periytymiseen.
Erkkilä, Juha (2018)
Lataukset:
Erkkilä, Juha
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178684
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178684
Tiivistelmä
Erkkilä, Juha. Isiltä perittyä - Näkemyksiä huono- tai hyväosaisuuden periytymiseen. Kevät 2018. 237 s., 4 liitettä
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus.
Huono- ja hyväosaisuus ovat ihmisen kokemuksia. Itsensä huono-osaiseksi kokeminen lamaannuttaa ihmistä ja kokemus hyväosaisuudesta antaa ulkoisia lähtökohtia paremman tyytyväisyyden. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää huomioida näiden periytymistä seuraavalle sukupolvelle. On tuettava hyväosaisuuden periytymistä ja katkaistava huono-osaisuuden periytyminen. Tutkimusten perusteella tiedetään, mitkä ulkoiset merkit johtavat suurella todennäköisyydellä huono-osaisuuden periytymiseen. Huono-osaisuus ei ole vain taloudellisesti määriteltävissä oleva asia. Ihminen kaipaa elämässään sopivasti tyydytystä elintasossa, yhteisyydessä sekä itsensä toteuttamisessa. Yhteiskunnan on pyrittävä tukemaan huono-osaisuuden ennaltaehkäisyä. Seurakunnan diakoniatyön tulee suunnata työn painopistettä enemmän ennalta ehkäisevään suuntaan. Hyviä tuloksia saavutettaisiin auttamalla lapsiperheitä, joilla on riski antaa lapselle perintönä huono-osaisuus. Diakoniatyö voi olla merkittävässä asemassa ihmisen yhteisyyden ja itsensä toteuttamisen aluella.
Tässä opinnäytetyössä ihmisen huono- tai hyväosaisuutta on pohdittu kolmesta näkökulmasta. Ensiksi asiaa on käsitelty tieteellisten julkaisujen kautta. Toinen näkökulma on kerätty opiskelijoiden, nuorten aikuisten ryhmästä. Kolmas näkökulma on iäkkäiden miesten ryhmästä.
Aiheeseen liittyvät tieteelliset julkaisut valittiin uusimpien aihetta käsittelevien tekstien joukosta. Kahdelta ryhmältä kerättiin kokemuspohjaisia mielipiteitä aiheesta. Nuorten aikuisten ryhmästä vastauksia kerättiin kysymyslomakkeella. Miesten piirissä aineistoa saatiin ryhmähaastattelun avulla. Molempia ryhmiä alustettiin pitkällä opetuksella ylisukupolvisesta periytymisestä Raamatusta kerätyn aineiston pohjalta. Alustuksen tarkoitus oli johdatella kuulijat pohtimaan omia kokemuksia huono- ja hyväosaisuuden periytymistä.
Olemme oman historiamme summa. Suurimmat loppuelämäämme vaikuttavat asiat tapahtuvat lapsuudessa. Kun estetään huono-osaisuuden periytymistä ja tuetaan hyväosaisuuden jatkumista saavutetaan parhaimmat tulokset lapsiperheiden kohdalla.
Kirkon diakoniatyön tulee näyttää esimerkkiä huono-osaisuuden ylisukupolvisen periytymisen ennaltaehkäisyssä.
Asiasanat: huono-osaisuus, hyväosaisuus
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus.
Huono- ja hyväosaisuus ovat ihmisen kokemuksia. Itsensä huono-osaiseksi kokeminen lamaannuttaa ihmistä ja kokemus hyväosaisuudesta antaa ulkoisia lähtökohtia paremman tyytyväisyyden. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää huomioida näiden periytymistä seuraavalle sukupolvelle. On tuettava hyväosaisuuden periytymistä ja katkaistava huono-osaisuuden periytyminen. Tutkimusten perusteella tiedetään, mitkä ulkoiset merkit johtavat suurella todennäköisyydellä huono-osaisuuden periytymiseen. Huono-osaisuus ei ole vain taloudellisesti määriteltävissä oleva asia. Ihminen kaipaa elämässään sopivasti tyydytystä elintasossa, yhteisyydessä sekä itsensä toteuttamisessa. Yhteiskunnan on pyrittävä tukemaan huono-osaisuuden ennaltaehkäisyä. Seurakunnan diakoniatyön tulee suunnata työn painopistettä enemmän ennalta ehkäisevään suuntaan. Hyviä tuloksia saavutettaisiin auttamalla lapsiperheitä, joilla on riski antaa lapselle perintönä huono-osaisuus. Diakoniatyö voi olla merkittävässä asemassa ihmisen yhteisyyden ja itsensä toteuttamisen aluella.
Tässä opinnäytetyössä ihmisen huono- tai hyväosaisuutta on pohdittu kolmesta näkökulmasta. Ensiksi asiaa on käsitelty tieteellisten julkaisujen kautta. Toinen näkökulma on kerätty opiskelijoiden, nuorten aikuisten ryhmästä. Kolmas näkökulma on iäkkäiden miesten ryhmästä.
Aiheeseen liittyvät tieteelliset julkaisut valittiin uusimpien aihetta käsittelevien tekstien joukosta. Kahdelta ryhmältä kerättiin kokemuspohjaisia mielipiteitä aiheesta. Nuorten aikuisten ryhmästä vastauksia kerättiin kysymyslomakkeella. Miesten piirissä aineistoa saatiin ryhmähaastattelun avulla. Molempia ryhmiä alustettiin pitkällä opetuksella ylisukupolvisesta periytymisestä Raamatusta kerätyn aineiston pohjalta. Alustuksen tarkoitus oli johdatella kuulijat pohtimaan omia kokemuksia huono- ja hyväosaisuuden periytymistä.
Olemme oman historiamme summa. Suurimmat loppuelämäämme vaikuttavat asiat tapahtuvat lapsuudessa. Kun estetään huono-osaisuuden periytymistä ja tuetaan hyväosaisuuden jatkumista saavutetaan parhaimmat tulokset lapsiperheiden kohdalla.
Kirkon diakoniatyön tulee näyttää esimerkkiä huono-osaisuuden ylisukupolvisen periytymisen ennaltaehkäisyssä.
Asiasanat: huono-osaisuus, hyväosaisuus