NUORTEN NAISTEN TIETOUS SEKSUAALITERVEYDESTÄ, SEKSUAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ASENTEET : tutkimus Nepalin perhesuunnittelujärjestön hankkeessa
Karjalainen, Anu (2010)
Karjalainen, Anu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037566
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Karjalainen, Anu. Nuorten naisten tietous seksuaaliterveydestä, seksuaalinen käyttäytyminen ja asenteet. Tutkimus Nepalin perhesuunnittelujärjestön hankkeessa. Helsinki, kevät 2010. 64 s.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyössä tarkastellaan nepalilaisten nuorten naisten seksu-aaliterveyttä. Selvitän, mitä naiset tietävät seksuaaliterveydestä, kuinka he asennoituvat ehkäisyn käyttöön ja minkälaista heidän seksuaalinen käyttäytymisensä on. Työ on tehty yhteistyössä Nepalin perhesuunnittelujärjestön kanssa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Nepalin perhesuunnittelujärjestölle.
Opinnäytetyössäni käytin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tiedonkeruun menetelmää. Keräsin aineiston Nepalin eteläosista, Bardiyan ja Morangin maakunnista. Aineisto koostuu 45 strukturoidusta kyselylomakkeesta ja kahdesta puolistrukturoidusta ryhmähaastattelusta. Haastateltavat olivat 10–24-vuotiaita tyttöjä ja nuoria naisia.
Nepalissa naiset menevät naimisiin hyvin nuorena. Perinteiden mukaisesti tytär annetaan sulhasen perheeseen neitsytlahjaksi. Järjestetty avioliitto on vallitseva käytäntö. Tytär halutaan saada hyviin naimisiin. Aviopuolison valinta, juhlat ja myötäjäiset mittaavat perheen arvon. Köyhissä perheissä tytär on taloudellinen taakka, mistä voi seurata se, että tyttärestä halutaan päästä eroon. Avioituminen on jopa velvollisuus. Avioitumisen ja erilaisten yhteiskunnallisten velvoitteiden takia monilta tytöiltä jää koulu kesken. Naisen vastuulla ovat olleet kotityöt ja synnyttäminen. Usein heidän odotetaan tulevan raskaaksi heti avioiduttuaan. Teiniraskaudet altistavat fyysisiin ja henkisiin ongelmiin. Tätä vielä pahentaa ehkäisyvälineiden ja seksuaalikasvatuksen puute sekä naisen heikko asema uudessa perheessä. He saavat harvoin päättää itseään koskevista asioista.
Työn tulosten mukaan tytöt tiedostavat heitä uhkaavat seksuaaliongelmat. Heillä on kuitenkin hyvin pienet mahdollisuudet vaikuttaa seksuaaliseen päätöksentekoon. Tytöt kaipasivat lisää tietoa seksuaaliterveydestä. Tutkimusjoukosta yli puolet oli naimisissa. Yllättävää oli se, että heistä puolella oli käytössään jokin moderni ehkäisymenetelmä. Silti muutamilla oli ollut seksuaalista riskikäyttäytymistä. Nuorista tytöistä selvästi huokui halu muuttaa yhteiskuntaa. Nepalin perhesuunnittelujärjestöllä on ollut iso vaikutus heidän elämässään, naisten oikeuksien ja seksuaaliterveyden edistäjänä.
Asiasanat: seksuaaliterveys, seksuaalinen käyttäytyminen, naiset, raskauden ehkäisy, asenteet, naisen asema, Nepal.
Karjalainen, Anu. Nuorten naisten tietous seksuaaliterveydestä, seksuaalinen käyttäytyminen ja asenteet. Tutkimus Nepalin perhesuunnittelujärjestön hankkeessa. Helsinki, kevät 2010. 64 s.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyössä tarkastellaan nepalilaisten nuorten naisten seksu-aaliterveyttä. Selvitän, mitä naiset tietävät seksuaaliterveydestä, kuinka he asennoituvat ehkäisyn käyttöön ja minkälaista heidän seksuaalinen käyttäytymisensä on. Työ on tehty yhteistyössä Nepalin perhesuunnittelujärjestön kanssa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Nepalin perhesuunnittelujärjestölle.
Opinnäytetyössäni käytin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tiedonkeruun menetelmää. Keräsin aineiston Nepalin eteläosista, Bardiyan ja Morangin maakunnista. Aineisto koostuu 45 strukturoidusta kyselylomakkeesta ja kahdesta puolistrukturoidusta ryhmähaastattelusta. Haastateltavat olivat 10–24-vuotiaita tyttöjä ja nuoria naisia.
Nepalissa naiset menevät naimisiin hyvin nuorena. Perinteiden mukaisesti tytär annetaan sulhasen perheeseen neitsytlahjaksi. Järjestetty avioliitto on vallitseva käytäntö. Tytär halutaan saada hyviin naimisiin. Aviopuolison valinta, juhlat ja myötäjäiset mittaavat perheen arvon. Köyhissä perheissä tytär on taloudellinen taakka, mistä voi seurata se, että tyttärestä halutaan päästä eroon. Avioituminen on jopa velvollisuus. Avioitumisen ja erilaisten yhteiskunnallisten velvoitteiden takia monilta tytöiltä jää koulu kesken. Naisen vastuulla ovat olleet kotityöt ja synnyttäminen. Usein heidän odotetaan tulevan raskaaksi heti avioiduttuaan. Teiniraskaudet altistavat fyysisiin ja henkisiin ongelmiin. Tätä vielä pahentaa ehkäisyvälineiden ja seksuaalikasvatuksen puute sekä naisen heikko asema uudessa perheessä. He saavat harvoin päättää itseään koskevista asioista.
Työn tulosten mukaan tytöt tiedostavat heitä uhkaavat seksuaaliongelmat. Heillä on kuitenkin hyvin pienet mahdollisuudet vaikuttaa seksuaaliseen päätöksentekoon. Tytöt kaipasivat lisää tietoa seksuaaliterveydestä. Tutkimusjoukosta yli puolet oli naimisissa. Yllättävää oli se, että heistä puolella oli käytössään jokin moderni ehkäisymenetelmä. Silti muutamilla oli ollut seksuaalista riskikäyttäytymistä. Nuorista tytöistä selvästi huokui halu muuttaa yhteiskuntaa. Nepalin perhesuunnittelujärjestöllä on ollut iso vaikutus heidän elämässään, naisten oikeuksien ja seksuaaliterveyden edistäjänä.
Asiasanat: seksuaaliterveys, seksuaalinen käyttäytyminen, naiset, raskauden ehkäisy, asenteet, naisen asema, Nepal.