Päivähoitohenkilöstön käsityksiä lasten kokemasta perheväkivallasta
Lehtonen, Tiina; Nuutinen, Heidi (2010)
Lataukset:
Lehtonen, Tiina
Nuutinen, Heidi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037556
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Lehtonen, Tiina & Nuutinen, Heidi. Päivähoitohenkilöstön käsityksiä lasten kokemasta perheväkivallasta. Helsinki, kevät 2010, 71 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + Lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Tämä opinnäytetyö käsittelee päivähoitohenkilöstön käsityksiä lasten kokemasta perheväkivallasta. Tavoitteena oli hankkia tietoa päivähoidon henkilökunnan käsityksistä miten lapset ovat kokeneet perheväkivaltaa sekä selvittää miten kotonaan perheväkivaltaa kohtaavia lapsia on mahdollista auttaa päivähoidon sektorilla.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen survey- tutkimus ja aineisto kerättiin postitse kyselylomakkeilla. Kyselylomake sisälsi avoimia-, monivalinta- ja Likertin-asteikkoon perustuvia kysymyksiä. Tutkimus toteutettiin Lohjan kaupungin päiväkodeissa maaliskuun 2010 alussa. Tutkimusjoukko koostui kaupungin kaikista 16 päiväkodin lapsiryhmässä työskentelevästä henkilökunnasta. Kyselylomakkeita lähetettiin 255 kpl ja vastauksia saatiin 86 kpl, jolloin vastausprosentiksi saatiin 33,7 %. Vastaukset analysoitiin SPSS- ohjelman avulla. Näitä tuloksia raportoitiin sekä sanallisesti että kuvioiden avulla.
Tutkimustulokset osoittivat Lohjan kaupungin päivähoidon henkilökunnalla olevan hyvin tietoa perheväkivallasta. Se oli ilmiönä tuttu ja perheväkivallan muodot tunnettiin hyvin. Tunnetuin perheväkivallan muoto oli henkinen väkivalta. Vastaajien mielestä suurimmat perheväkivallalle altistavat tekijät olivat huumeet ja alkoholi. Tuloksista kävi ilmi, että suurimman osan mielestä lapsen kohtaama perheväkivalta vaikuttaa paljon lapsen kehitykseen ja elämään. Vastaajista 37 % ilmoitti tietävänsä ryhmässä olevan tällä hetkellä perheväkivaltaa kohdanneita lapsia ja yli puolet vastaajista arvioi, että heidän ryhmässään on perheväkivaltaa kohdanneita lapsia.
Perheväkivalta tuli yleisimmin vastaajien tietoon lapsen itsensä tai vanhem-man kertomana. Yleisimmin lapsen muuttunut käytös ja puheet väkivallasta saivat vastaajat epäilemään perheväkivaltaa. Vastausten mukaan perheväkivalta tilanteisiin puututaan herkästi ja yhteistyötä eri tahojen kanssa on tehty paljon. Vastaajat tietävätkin hyvin, minne voi ja pitää ottaa yhteyttä, kun epäilee lapsen kohtaavan perheväkivaltaa.
.
Avainsanat: perhe, perheväkivalta, päivähoito, henkilöstö, kvantitatiivinen tutkimus
Lehtonen, Tiina & Nuutinen, Heidi. Päivähoitohenkilöstön käsityksiä lasten kokemasta perheväkivallasta. Helsinki, kevät 2010, 71 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + Lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Tämä opinnäytetyö käsittelee päivähoitohenkilöstön käsityksiä lasten kokemasta perheväkivallasta. Tavoitteena oli hankkia tietoa päivähoidon henkilökunnan käsityksistä miten lapset ovat kokeneet perheväkivaltaa sekä selvittää miten kotonaan perheväkivaltaa kohtaavia lapsia on mahdollista auttaa päivähoidon sektorilla.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen survey- tutkimus ja aineisto kerättiin postitse kyselylomakkeilla. Kyselylomake sisälsi avoimia-, monivalinta- ja Likertin-asteikkoon perustuvia kysymyksiä. Tutkimus toteutettiin Lohjan kaupungin päiväkodeissa maaliskuun 2010 alussa. Tutkimusjoukko koostui kaupungin kaikista 16 päiväkodin lapsiryhmässä työskentelevästä henkilökunnasta. Kyselylomakkeita lähetettiin 255 kpl ja vastauksia saatiin 86 kpl, jolloin vastausprosentiksi saatiin 33,7 %. Vastaukset analysoitiin SPSS- ohjelman avulla. Näitä tuloksia raportoitiin sekä sanallisesti että kuvioiden avulla.
Tutkimustulokset osoittivat Lohjan kaupungin päivähoidon henkilökunnalla olevan hyvin tietoa perheväkivallasta. Se oli ilmiönä tuttu ja perheväkivallan muodot tunnettiin hyvin. Tunnetuin perheväkivallan muoto oli henkinen väkivalta. Vastaajien mielestä suurimmat perheväkivallalle altistavat tekijät olivat huumeet ja alkoholi. Tuloksista kävi ilmi, että suurimman osan mielestä lapsen kohtaama perheväkivalta vaikuttaa paljon lapsen kehitykseen ja elämään. Vastaajista 37 % ilmoitti tietävänsä ryhmässä olevan tällä hetkellä perheväkivaltaa kohdanneita lapsia ja yli puolet vastaajista arvioi, että heidän ryhmässään on perheväkivaltaa kohdanneita lapsia.
Perheväkivalta tuli yleisimmin vastaajien tietoon lapsen itsensä tai vanhem-man kertomana. Yleisimmin lapsen muuttunut käytös ja puheet väkivallasta saivat vastaajat epäilemään perheväkivaltaa. Vastausten mukaan perheväkivalta tilanteisiin puututaan herkästi ja yhteistyötä eri tahojen kanssa on tehty paljon. Vastaajat tietävätkin hyvin, minne voi ja pitää ottaa yhteyttä, kun epäilee lapsen kohtaavan perheväkivaltaa.
.
Avainsanat: perhe, perheväkivalta, päivähoito, henkilöstö, kvantitatiivinen tutkimus