Toimeksiantosopimuksilla ikäihmisiä hoitavien perhehoitajien jaksaminen
Tiitinen, Eret (2018)
Tiitinen, Eret
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026082
Tiivistelmä
Tiitinen, Eret. Toimeksiantosopimuksilla ikäihmisiä hoitavien perhehoitajien jaksaminen. Pieksämäki kevät 2018, s. 60, liitteitä 1.
Diakonia- ammattikorkeakoulu. Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK)
Opinnäytetyö käsittelee toimeksiantosuhteisten ikäihmisten perhehoitajien jaksamista, jaksamisen edellytyksiä ja perhehoitajien toiveita heidän tukemiseen. Työn tarkoituksena oli tutkia perhehoitajien jaksamiseen vaikuttavia asioita. Tarkoituksena oli kerätä tietoa vanhusten hoitotyön kehittäjille, ikäihmisten perhehoidon kehittäjille, kuntiin sosiaali- ja terveyspalvelujen päättäjille, Perhehoitoliitolle ja perhehoitajiksi aikoville. Lopullisena tavoitteena oli jakaa tietoa jo hyvin käynnistyneestä ikäihmisten perhehoitomallista ja parantaa perhehoitajien jaksamista, joka auttaa lisäämään perhehoitotyön houkuttelevuutta.
Perhehoitoliitolta sain toiminnassa olevien perhehoitajien yhteystiedot. Tutkimuksen kohderyhmä oli kymmenen ikäihmisten perhehoitajaa ympäri Suomea, viisi lyhyt- ja viisi pitkäkestoisen perhehoitotyön tekijää. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista menetelmää ja teemahaastattelua. Aineisto kerättiin puhelin-haastatteluilla avoimilla kysymyksillä aikavälillä 27. heinäkuuta – 4. elokuuta 2017 ja kysymykset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että ikäihmisten perhehoitajia auttaa jaksamaan heidän ja heidän tehtävänsä arvostus, hyvä yhteistyö kunnan kanssa ja sijaisjärjestelyt. Perhehoitajia auttaa myös jaksamaan taloudellinen turvallisuus, jaksamiseen ei niinkään vaikuttanut palkkioiden määrä, vaan asiakkaiden riittävä määrä. Iso voimavara perhehoitajille oli oma perhe, se että perhehoidon tehtävässä oltiin perheessä kahdestaan. Yksin toimivat perhehoitajat tarvitsevat enemmän käytännön apua sijoittajalta, omaa asiointiaikaa ja aikaa hoitaa omaa kuntoaan. Lyhytkestoisen työn perhehoitajat pystyvät pitämään vapaita heille riittävällä tavalla, joka on erittäin tärkeä niin sitovassa tehtävässä. Pitkäkestoisessa perhehoidossa vapaat, lakisääteiset kaksi vrk/kk, eivät riitä palautumiseen. Jaksamattomuutta ja väsymystä aiheuttavat epäsopivat, liian hoidolliset asiakkaat ja hoitajien öiset heräilyt. Perhehoitajat toivovat paremmin koordinoituja ja yhtenäisempiä käytäntöjä. Valitettavina pidetään eriarvoisuutta, joka johtuu ikäihmisten perhehoitajien palkkioiden ja kulukorvausten määrän suuresta vaihtelevuudesta eri kunnissa. Näissä kunnissa, joissa ikäihmisten perhehoitoa arvostetaan ja se on otettu tärkeänä vaihtoehtona palveluvalikoimaan muiden asumismuotojen rinnalla ja joissa siihen panostetaan, on paremmin jaksavia perhehoitajia.
Asiasanat: perhehoito, ikäihmisten toimeksiantosuhteinen perhehoito, perhehoitajan tuki, perhehoitajan jaksaminen
Diakonia- ammattikorkeakoulu. Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK)
Opinnäytetyö käsittelee toimeksiantosuhteisten ikäihmisten perhehoitajien jaksamista, jaksamisen edellytyksiä ja perhehoitajien toiveita heidän tukemiseen. Työn tarkoituksena oli tutkia perhehoitajien jaksamiseen vaikuttavia asioita. Tarkoituksena oli kerätä tietoa vanhusten hoitotyön kehittäjille, ikäihmisten perhehoidon kehittäjille, kuntiin sosiaali- ja terveyspalvelujen päättäjille, Perhehoitoliitolle ja perhehoitajiksi aikoville. Lopullisena tavoitteena oli jakaa tietoa jo hyvin käynnistyneestä ikäihmisten perhehoitomallista ja parantaa perhehoitajien jaksamista, joka auttaa lisäämään perhehoitotyön houkuttelevuutta.
Perhehoitoliitolta sain toiminnassa olevien perhehoitajien yhteystiedot. Tutkimuksen kohderyhmä oli kymmenen ikäihmisten perhehoitajaa ympäri Suomea, viisi lyhyt- ja viisi pitkäkestoisen perhehoitotyön tekijää. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista menetelmää ja teemahaastattelua. Aineisto kerättiin puhelin-haastatteluilla avoimilla kysymyksillä aikavälillä 27. heinäkuuta – 4. elokuuta 2017 ja kysymykset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että ikäihmisten perhehoitajia auttaa jaksamaan heidän ja heidän tehtävänsä arvostus, hyvä yhteistyö kunnan kanssa ja sijaisjärjestelyt. Perhehoitajia auttaa myös jaksamaan taloudellinen turvallisuus, jaksamiseen ei niinkään vaikuttanut palkkioiden määrä, vaan asiakkaiden riittävä määrä. Iso voimavara perhehoitajille oli oma perhe, se että perhehoidon tehtävässä oltiin perheessä kahdestaan. Yksin toimivat perhehoitajat tarvitsevat enemmän käytännön apua sijoittajalta, omaa asiointiaikaa ja aikaa hoitaa omaa kuntoaan. Lyhytkestoisen työn perhehoitajat pystyvät pitämään vapaita heille riittävällä tavalla, joka on erittäin tärkeä niin sitovassa tehtävässä. Pitkäkestoisessa perhehoidossa vapaat, lakisääteiset kaksi vrk/kk, eivät riitä palautumiseen. Jaksamattomuutta ja väsymystä aiheuttavat epäsopivat, liian hoidolliset asiakkaat ja hoitajien öiset heräilyt. Perhehoitajat toivovat paremmin koordinoituja ja yhtenäisempiä käytäntöjä. Valitettavina pidetään eriarvoisuutta, joka johtuu ikäihmisten perhehoitajien palkkioiden ja kulukorvausten määrän suuresta vaihtelevuudesta eri kunnissa. Näissä kunnissa, joissa ikäihmisten perhehoitoa arvostetaan ja se on otettu tärkeänä vaihtoehtona palveluvalikoimaan muiden asumismuotojen rinnalla ja joissa siihen panostetaan, on paremmin jaksavia perhehoitajia.
Asiasanat: perhehoito, ikäihmisten toimeksiantosuhteinen perhehoito, perhehoitajan tuki, perhehoitajan jaksaminen