Kroonista munuaissairautta sairastavan dialyysipotilaan tukeminen
Mahlamäki, Sini; Rosholm, Tiia (2018)
Mahlamäki, Sini
Rosholm, Tiia
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100715745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100715745
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Mahlamäki Sini
Rosholm Tiia
Kroonista munuaissairautta sairastavan dialyysipotilaan tukeminen.
49 sivua ja 5 liitettä
Syksy 2018
Pori, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Sairaanhoitaja (AMK)
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat aiheuttavat potilaan väsymyksen, millaisin keinoin he ehkäisevät väsymystään, miten he toivoisivat henkilökunnan tukevan heidän jaksamistaan ja miten he kokevat läheistensä tuen. Aihe opinnäytetyöhön tuli Satakunnan sairaanhoitopiiriltä ja se toteutettiin yhteistyössä Satakunnan keskussairaalan dialyysiyksikön kanssa.
Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksan potilasta toukokuussa 2018. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina dialyysiyksikössä haastateltavien hoitopäivinä.
Kahdeksasta haastateltavasta kahdella oli selkeää hoitoväsymystä, kolmella yleistä väsymystä ja jaksamattomuutta sekä kolmella ei ilmennyt minkäänlaista väsymystä tai oireet olivat jo hävinneet dialyysin aloittamisen jälkeen. Tutkimuksessa ilmeni, että parhaat keinot väsymyksen ehkäisyyn olivat liikunta, riittävä lepo ja läheisten tuki. Läheiset ja vertaustuki koettiin merkittävänä ja oman jaksamisen kannalta ensiarvoisen tärkeänä. Myös henkilökunnan tuella ja riittävällä kontaktilla koettiin olevan väsymystä ehkäisevä vaikutus. Henkilökunnalta toivottiin parempaa kannanottoa potilaan asioihin ja huomion kiinnittämistä potilaan yksityisyyteen.
Hoitoväsymyksen huomattiin yleistyvän hoitojakson pituuden mukaan. Lyhyen aikaa hoidoissa käyneet potilaat eivät kokeneet väsymystä tai hoitoväsymystä. Todettiin, että väsymys hoitoja kohtaan alkoi ilmetä noin neljän vuoden kuluttua hoitojen alusta. Tätä ennen potilailla oli havaittavissa jo väsymystä. Pitkään hoidossa käyneet kärsivät useammin yleisestä väsymyksestä ja altistuvat herkemmin hoitoväsymykselle, kuin ne, jotka ovat käyneet hoidossa vain vähän aikaa. Väsymyksen ja hoitoväsymyksen kokeminen on kuitenkin yksilöllistä eikä pitkä hoitojakso tarkoita kaikkien potilaiden kohdalla automaattisesti sitä, että he kärsisivät väsymyksestä tai hoitoväsymyksestä.
Asiasanat: dialyysihoito, hoitoväsymys, krooninen väsymysoireyhtymä
Mahlamäki Sini
Rosholm Tiia
Kroonista munuaissairautta sairastavan dialyysipotilaan tukeminen.
49 sivua ja 5 liitettä
Syksy 2018
Pori, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Sairaanhoitaja (AMK)
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat aiheuttavat potilaan väsymyksen, millaisin keinoin he ehkäisevät väsymystään, miten he toivoisivat henkilökunnan tukevan heidän jaksamistaan ja miten he kokevat läheistensä tuen. Aihe opinnäytetyöhön tuli Satakunnan sairaanhoitopiiriltä ja se toteutettiin yhteistyössä Satakunnan keskussairaalan dialyysiyksikön kanssa.
Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksan potilasta toukokuussa 2018. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina dialyysiyksikössä haastateltavien hoitopäivinä.
Kahdeksasta haastateltavasta kahdella oli selkeää hoitoväsymystä, kolmella yleistä väsymystä ja jaksamattomuutta sekä kolmella ei ilmennyt minkäänlaista väsymystä tai oireet olivat jo hävinneet dialyysin aloittamisen jälkeen. Tutkimuksessa ilmeni, että parhaat keinot väsymyksen ehkäisyyn olivat liikunta, riittävä lepo ja läheisten tuki. Läheiset ja vertaustuki koettiin merkittävänä ja oman jaksamisen kannalta ensiarvoisen tärkeänä. Myös henkilökunnan tuella ja riittävällä kontaktilla koettiin olevan väsymystä ehkäisevä vaikutus. Henkilökunnalta toivottiin parempaa kannanottoa potilaan asioihin ja huomion kiinnittämistä potilaan yksityisyyteen.
Hoitoväsymyksen huomattiin yleistyvän hoitojakson pituuden mukaan. Lyhyen aikaa hoidoissa käyneet potilaat eivät kokeneet väsymystä tai hoitoväsymystä. Todettiin, että väsymys hoitoja kohtaan alkoi ilmetä noin neljän vuoden kuluttua hoitojen alusta. Tätä ennen potilailla oli havaittavissa jo väsymystä. Pitkään hoidossa käyneet kärsivät useammin yleisestä väsymyksestä ja altistuvat herkemmin hoitoväsymykselle, kuin ne, jotka ovat käyneet hoidossa vain vähän aikaa. Väsymyksen ja hoitoväsymyksen kokeminen on kuitenkin yksilöllistä eikä pitkä hoitojakso tarkoita kaikkien potilaiden kohdalla automaattisesti sitä, että he kärsisivät väsymyksestä tai hoitoväsymyksestä.
Asiasanat: dialyysihoito, hoitoväsymys, krooninen väsymysoireyhtymä