Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Varhaiskasvatus Suomessa ja Iso-Britanniassa
Lempiäinen, Helena (2010)
Lempiäinen, Helena
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710686
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710686
Tiivistelmä
Lempiäinen Helena. Varhaiskasvatus Suomessa ja Iso-Britanniassa. Oulu, kevät 2010, 52 sivua. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulun yksikkö. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata, miten pienten lasten hoito on muuttunut tavoitteelliseksi varhaiskasvatukseksi Iso-Britanniassa ja Suomessa. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja maissa toteuttavassa varhaiskasvatuksessa oli. Työn tarkoituksena oli selittää, millä mahdollisia eroja voidaan perustella, ja voiko erojen taustalla olla maissa toteutettu hyvinvointivaltion teoreettinen malli ja kulttuurierot.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin ammattikirjallisuutta, tutkimuksia, artikkeleita sekä maiden virallisia säädöksiä. Näiden perusteella voitiin todeta, että Suomessa varhaiskasvatuksessa keskeisinä tekijöinä olivat lapsen oikeudet, lapsen kehityksen tukeminen, turvallinen ja virikkeellinen ympäristö sekä kasvatuskumppanuus vanhempien ja lapsen muiden kasvattajien välillä. Tärkeänä pidettiin lisäksi ammattitaitoista henkilökuntaa sekä varhaiskasvatuspalveluiden ja –lainsäädännön jatkuvaa kehittämistä. Palveluiden tarjoajina olivat kunnat, yksityiset sosiaalialan toimijat ja seurakunta.
Brittiläisessä varhaiskasvatuksessa on perinteisesti korostettu tiedollisen osaamisen tärkeyttä. Lapset aloittivat edelleen esikoulun hyvin varhaisessa vaiheessa ja siirtyivät kouluun 5-vuotiaina. Merkittäviä parannuksia varhaiskasvatukseen tavoiteltiin valtion toimesta useiden uusien säädösten avulla. Tavoitteena oli varhaiskasvatuspalveluiden ja esiopetuksen tarjoaminen kaikille, mutta käytännön toteutuksessa oli ongelmia. Merkittävimpiä varhaiskasvatuspalveluiden tuottajia olivat yksityiset sekä kolmas sektori.
Varhaiskasvatuksen toteutuksessa todettuja eroja selitti osaltaan maiden historia, erilaiset hyvinvointivaltion mallit sekä varhaiskasvatuksen perusteena olevien teorioiden erilainen painotus. Suomessa pyritään toteuttamaan pohjoismaista, institutionaalista hyvinvointivaltion mallia, jolloin palvelut ovat tasavertiasesti kaikkien saatavilla. Iso-Britanniassa on perinteisesti toteutettu residuaalista mallia, jolloin tavoitteena on huolehtia huono-osaisimmista. Suomessa varhaiskasvatuksessa painotettiin leikin kautta oppimista ja lapsen kokonaisvaltaista huomioimista, kun taas Iso-Britanniassa tiedollista opetusta ja kouluun valmistautumista. Voitiin kuitenkin nähdä, että Iso-Britanniassa oltiin siirtymässä kohti institutionaalista hyvinvointivaltion mallia sekä pohjoismaista varhaiskasvatusta.
Avainsanat: varhaiskasvatus, päivähoito, Iso-Britannia, kasvatushistoria, lainsäädäntö
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata, miten pienten lasten hoito on muuttunut tavoitteelliseksi varhaiskasvatukseksi Iso-Britanniassa ja Suomessa. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja maissa toteuttavassa varhaiskasvatuksessa oli. Työn tarkoituksena oli selittää, millä mahdollisia eroja voidaan perustella, ja voiko erojen taustalla olla maissa toteutettu hyvinvointivaltion teoreettinen malli ja kulttuurierot.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin ammattikirjallisuutta, tutkimuksia, artikkeleita sekä maiden virallisia säädöksiä. Näiden perusteella voitiin todeta, että Suomessa varhaiskasvatuksessa keskeisinä tekijöinä olivat lapsen oikeudet, lapsen kehityksen tukeminen, turvallinen ja virikkeellinen ympäristö sekä kasvatuskumppanuus vanhempien ja lapsen muiden kasvattajien välillä. Tärkeänä pidettiin lisäksi ammattitaitoista henkilökuntaa sekä varhaiskasvatuspalveluiden ja –lainsäädännön jatkuvaa kehittämistä. Palveluiden tarjoajina olivat kunnat, yksityiset sosiaalialan toimijat ja seurakunta.
Brittiläisessä varhaiskasvatuksessa on perinteisesti korostettu tiedollisen osaamisen tärkeyttä. Lapset aloittivat edelleen esikoulun hyvin varhaisessa vaiheessa ja siirtyivät kouluun 5-vuotiaina. Merkittäviä parannuksia varhaiskasvatukseen tavoiteltiin valtion toimesta useiden uusien säädösten avulla. Tavoitteena oli varhaiskasvatuspalveluiden ja esiopetuksen tarjoaminen kaikille, mutta käytännön toteutuksessa oli ongelmia. Merkittävimpiä varhaiskasvatuspalveluiden tuottajia olivat yksityiset sekä kolmas sektori.
Varhaiskasvatuksen toteutuksessa todettuja eroja selitti osaltaan maiden historia, erilaiset hyvinvointivaltion mallit sekä varhaiskasvatuksen perusteena olevien teorioiden erilainen painotus. Suomessa pyritään toteuttamaan pohjoismaista, institutionaalista hyvinvointivaltion mallia, jolloin palvelut ovat tasavertiasesti kaikkien saatavilla. Iso-Britanniassa on perinteisesti toteutettu residuaalista mallia, jolloin tavoitteena on huolehtia huono-osaisimmista. Suomessa varhaiskasvatuksessa painotettiin leikin kautta oppimista ja lapsen kokonaisvaltaista huomioimista, kun taas Iso-Britanniassa tiedollista opetusta ja kouluun valmistautumista. Voitiin kuitenkin nähdä, että Iso-Britanniassa oltiin siirtymässä kohti institutionaalista hyvinvointivaltion mallia sekä pohjoismaista varhaiskasvatusta.
Avainsanat: varhaiskasvatus, päivähoito, Iso-Britannia, kasvatushistoria, lainsäädäntö