Perheen arjen voimavarojen tukeminen neuvolassa : sekvenssikarttamenetelmä terveydenhoitajan työvälineenä
Laaksonen, Marika (2010)
Laaksonen, Marika
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037555
Tiivistelmä
Laaksonen, Marika. Perheen arjen voimavarojen tukeminen neuvolassa - Sek-venssikarttamenetelmä terveydenhoitajan työvälineenä. Helsinki, kevät 2010, 66 s., 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää neuvolan terveydenhoitajan roolia perheen arjen voimavarojen tukijana. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin neuvolan terveydenhoitajien näkemyksiä Väestöliiton Arki haltuun - perhetyön hankkeen käyttämän sekvenssikarttamenetelmän hyödyistä ja käyttökelpoisuudesta. Tavoitteena oli levittää sekvenssikarttaa neuvolatyön alueelle ja saada siitä palautetta neuvolatyön näkökulmasta.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa eri ryhmähaastattelussa yhteensä kahdeksalta neuvolan terveydenhoitajalta käyt-täen puolistrukturoitua haastattelurunkoa. Haastatteluista saatu aineisto analy-soitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että perheiden arjen voimavarojen tukeminen ter-veydenhoitajien käsityksien mukaan toteutuu terveydenhoitajan ja perheen välisissä keskusteluissa. Kotikäynnit, sosiaalisen verkoston kartoittaminen, vertaistuen mahdollistaminen, yhteistyö perhetyöntekijän kanssa ja muutamat konkreettiset apuvälineet ovat keinoja tukea perheen arkea. Neuvolan nähtiin olevan tarvittavan avun piiriin ohjaava paikka.
Sekvenssikarttamenetelmä voisi olla hyödyllinen terveydenhoitajalle kartoitta-maan perheen arkea. Siitä nähtiin olevan hyötyä arjen puheeksi ottamisessa. Se myös auttaisi perhettä hahmottamaan arkeaan ja löytämään sieltä mahdollisia ongelmakohtia, joiden ratkaisemisessa terveydenhoitaja voisi auttaa. Sen nähtiin olevan hyödyllinen väline antamaan positiivista palautetta perheen arjesta.
Tutkimuksesta ilmeni, että arjesta keskusteleminen ja perheen voimavarojen tukeminen ovat merkitsevässä roolissa lapsen ollessa vauvaiässä, kun taas isompien lasten kanssa arjesta keskusteleminen vähenee. Kehittämishaasteeksi nousee tämän pohjalta myös vanhempien lasten perheen arjen tukeminen.
Asiasanat: neuvolat, terveydenhoitajat, arki, lapsiperheet, tukeminen, työmenetelmät, lastennevolat
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää neuvolan terveydenhoitajan roolia perheen arjen voimavarojen tukijana. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin neuvolan terveydenhoitajien näkemyksiä Väestöliiton Arki haltuun - perhetyön hankkeen käyttämän sekvenssikarttamenetelmän hyödyistä ja käyttökelpoisuudesta. Tavoitteena oli levittää sekvenssikarttaa neuvolatyön alueelle ja saada siitä palautetta neuvolatyön näkökulmasta.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa eri ryhmähaastattelussa yhteensä kahdeksalta neuvolan terveydenhoitajalta käyt-täen puolistrukturoitua haastattelurunkoa. Haastatteluista saatu aineisto analy-soitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että perheiden arjen voimavarojen tukeminen ter-veydenhoitajien käsityksien mukaan toteutuu terveydenhoitajan ja perheen välisissä keskusteluissa. Kotikäynnit, sosiaalisen verkoston kartoittaminen, vertaistuen mahdollistaminen, yhteistyö perhetyöntekijän kanssa ja muutamat konkreettiset apuvälineet ovat keinoja tukea perheen arkea. Neuvolan nähtiin olevan tarvittavan avun piiriin ohjaava paikka.
Sekvenssikarttamenetelmä voisi olla hyödyllinen terveydenhoitajalle kartoitta-maan perheen arkea. Siitä nähtiin olevan hyötyä arjen puheeksi ottamisessa. Se myös auttaisi perhettä hahmottamaan arkeaan ja löytämään sieltä mahdollisia ongelmakohtia, joiden ratkaisemisessa terveydenhoitaja voisi auttaa. Sen nähtiin olevan hyödyllinen väline antamaan positiivista palautetta perheen arjesta.
Tutkimuksesta ilmeni, että arjesta keskusteleminen ja perheen voimavarojen tukeminen ovat merkitsevässä roolissa lapsen ollessa vauvaiässä, kun taas isompien lasten kanssa arjesta keskusteleminen vähenee. Kehittämishaasteeksi nousee tämän pohjalta myös vanhempien lasten perheen arjen tukeminen.
Asiasanat: neuvolat, terveydenhoitajat, arki, lapsiperheet, tukeminen, työmenetelmät, lastennevolat