Itsehoitopisteen kohderyhmän kartoitus ja elämänhallintaan tukeminen

Abstract

Elsi Haverinen. Itsehoitopisteen kohderyhmän kartoitus ja elämänhallintaan tukeminen. Helsinki, kevät 2010. 47 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK)

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tietoa päivystyksen käyttäjistä, itsehoidosta ja elämänhallinnasta. Tutkimuksessa kartoitettiin Haartmanin sairaalaan valmistuvan itsehoitopisteen käyttäjäkohderyhmiä sekä niitä yhdistäviä tekijöitä. Tarkoituksena oli kartoituksen jälkeen selvittää aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia liittyen kohderyhmän problematiikkaan, heidän elämänhallintaansa sekä voimaantumisen tunteeseen.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudatettiin tutkimusta tehdessä. Käytössä olivat sähköiset tietokannat ja kirjallisuus. Kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti.

Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että itsehoitopisteen käyttäjiksi voidaan kohdentaa päihdeongelmaisia, mielenterveysongelmista kärsiviä, köyhiä, työttömiä, syrjäytyneitä, maahanmuuttajia, asunnottomia ja riskikäyttäytyjiä. Ohjaus itsehoitopisteen käyttöön tulee kuitenkin olemaan haasteellista elämänhallinnallisten ongelmien ollessa keskeisiä näillä potilailla.

Tutkimuksesta selviää, että potilaiden ohjausta tulee tehostaa ja pyrkiä voimaannuttamaan päivystyksen asiakkaita. Asiakkailla, joilla oli elämänhallinnallisia haasteita, keskeisiä tukemisen keinoja kirjallisuuskatsauksen mukaan ovat aktiivisuuteen tukeminen, motivointi ja luottamuksen herättäminen terveydenhuoltoon. Lisäksi positiivisten tulevaisuuden näkymien luominen, hyvään itsetuntoon tukeminen ja pyrkimys voimaannuttamiseen tukevat elämänhallintaan.

Itsehoitopisteen tarkoitus on olla uusi terveyden edistämisen työkalu, jonka toivotaan hyödyttävän päivystyksen asiakkaita ja tarjoavan kimmokkeen oman aktiivisen otteen lisääntymiselle. Asiasanat: päivystys, potilaat, itsehoito, elämänhallinta, empowerment.

Haverinen Elsi Self care area in Haartman’s hospital’s emergency room. 47p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring 2010.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Program in Nursing. Degree: Public Health Nurse.

The purpose of the study was to profile patients who benefit the most from the self care area in Haartman’s hospital’s emergency room. Another aim was to clarify patients’ ability to self care and sense of coherence. In addition the study tried to search ways to improve patients’ self care and sense of coherence.

This study was qualitative and was carried out as a systematic literature review. The material for this study was collected from research, literature and statistics and it includes both national and international research. In patients’ profiling varying aspects such as triage, age, gender and social-economic standards were used.

The results of this study showed that people with poor living conditions, unemployment, foreign background, young age and mental health problems have more difficulties in everyday life and self care. People suffering from problems mentioned above also have a low sense of coherence. Therefore, they would benefit from the use of the self care area in Haartman’s hospital and they should be advised and encouraged to use it.

In conclusion it is important that the people with problems in everyday life should be motivated to use the self care area. Their sense of coherence should also be increased. However, motivating these people is extremely challenging due to their problems.