Lasten tietoisuustaitojen vahvistaminen Taran tarina -animaation leikillisessä oppimisympäristössä

Abstract

TIIVISTELMÄ

Wendelin, Melissa Lasten tietoisuustaitojen vahvistaminen Taran tarina –animaation leikillisessä oppimisympäristössä Syksy 2018 76 sivua, 4 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi AMK + Varhaiskasvatuksen opettajan virkakelpoisuus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaiden toimintaan sitoutumista Taran tarina –animaatioon ja sen sisältämiin tietoisuustaitoharjoituksiin. Animaatio tarjoaa välineen tukea lasten tietoisuustaitoja digitaalisessa oppimisympäristössä. Tutkimus toteutettiin eräässä helsinkiläisessä peruskoulussa. Tutkimuskysymykset käsittelivät lasten toimintaan sitoutumista sekä lasten kerrontaa animaatiosta ja sen sisältämistä tietoisuustaitoharjoituksista. Opinnäytetyön tavoitteena oli mahdollistaa lasten kuulluksi tuleminen ja siten kartoittaa Taran tarina –animaation soveltuvuutta tietoisen läsnäolon näkökulmasta tälle ikäryhmälle. Tavoitteena oli myös saada käyttäjäkokemuksia animaation esittämisestä lapsille.

Opinnäytetyö oli muodoltaan laadullinen tutkimus ja se toteutettiin yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Opinnäytetyön käytännön toteutus muodostui neljästä eri tuokiosta, joissa havainnoitiin lasten toimintaan sitoutumista Suomen Mielenterveysseuran tuottaman Taran tarina –animaatioharjoituksen aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia ja ryhmähaastattelua. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kymmenen 7–8-vuotiasta ensimmäisen luokan oppilasta, joista kolmella oli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tutkimuksen käytännön toteutus tapahtui keväällä 2018. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla keväällä ja kesällä 2018.

Erillisillä tuokioilla toimintaan sitoutuminen vaihteli yksilöllisesti, mutta kertauksen aikana lasten motivaatio ja innostus animaatiota kohtaan laski kollektiivisesti. Taran tarina -animaatioharjoitus aktivoi lasten tarkkaavaisuutta ja keskittymistä. Lasten havainnot koskivat animaation rakennetta, eläimiä ja asentojen vaikeustasoa. Lapset keskittyivät videon ulkoisiin tekijöihin, jolloin tarkkaavuus ei suuntautunut hengitykseen ja tietoisuustaitoihin. Tietoinen läsnäolo oli ilmiönä lapsille vaikeasti lähestyttävä ja haastava omaksua. Täten aikuisen oma ymmärrys tietoisen läsnäolon merkityksestä ja rooli tietoisuustaitojen välittäjänä korostuivat.

Tietoista läsnäoloa olisi hyödyllistä käsitellä systemaattisemmin lasten kanssa ja siten tehdä ilmiötä heille tutummaksi. Tällä tavalla tietoisuustaitojen hyödyt itsesäätelyn, tunnetaitojen ja stressin säätelyn näkökulmista tulisivat paremmin esille. Koska käytännön toteutus on niin suuressa asemassa tietoisen läsnäolon omaksumisessa, jatkotutkimusehdotuksena olisi tärkeää selvittää, millä tavoin kasvattajia voidaan opettaa ohjaamaan tietoisuustaitotuokioita lapsille Taran tarina -animaation avulla.

ABSTRACT

Wendelin, Melissa Promoting children’s mindfulness in the playful environment of the Taran tarina animation 76 p, 3 appendices November, 2018 Diaconia University of Applied Sciences Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services

The purpose of this thesis was to investigate first class students’ engagement to the Taran tarina animation. The animation is produced by The Finnish Association For Mental Health. The study was situated in one comprehensive school in the City of Helsinki. The research questions concerned children’s engagement, narration and mindfulness. The aim of the study was to map the animation’s suitability for this specific age group and to highlight the children’s perspective. Furthermore, the goal of the study was to bring up the voice of children and acquire first-hand experience from presenting the animation to children.

This thesis was a qualitive study and it was conducted in cooperation with The Finnish Association For Mental Health. The study was designed to include four separate parts in which children’s engagement levels were observed. The used research methods were group interview and observation. The focus group consists of ten (10) children in the age of 7–8 years, three of whom had an individual educational plan (IEP). The data was collected during spring 2018 and analyzed with qualitative research methods during spring and summer 2018.

Engagement levels varied significantly per child and per occasion, but during recap the children’s motivation and interest towards the animation grew collectively weaker. The Taran tarina animation activated children’s attentiveness and focus. However, children’s notations mainly concerned the structure, the animals and the difficulty levels of the postures in the animation. Due to this, the children focused less on breathing and mindfulness. Mindfulness as a concept was hard to grasp for children. This highlights the importance of adults’ conceptual understanding and their active role in presenting mindfulness to children.

Mindfulness should be promoted among children to enhance their understanding of the concept. This would underline the benefits that mindfulness provides to children’s self-regulation, emotional skillset and stress control. Since the practical side plays a big role in practicing mindfulness, future research should focus on investigating best mindfulness practices among early childhood educators when using the Taran tarina -animation with children.