Mielenterveys- ja päihdepalveluiden integraatio Sastamalan Mielipisteessä
Punto, Milka (2018)
Punto, Milka
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618180
Tiivistelmä
Mielipiste on Sastamalan kaupungin perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluja tuottava yksikkö. Se on aloittanut toimintansa tammikuussa 2017, kun mielenterveys- ja päihdepalvelut integroitiin yhteen, samasta yksiköstä saataviksi palveluiksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä tutkimus yhdistymisen hyödyistä ja haitoista asiakkaan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kyselynä asiakkaille. Asiakkaat vastasivat paperiseen kyselylomakkeeseen vastaanotolla käynnin tai ryhmätoiminnan yhteydessä. Vastauksia kerättiin noin kahden kuukauden ajan tammikuusta maaliskuuhun vuonna 2018. Tällöin yksikön yhdistymisestä oli kulunut yksi vuosi.
Aineistoksi saatiin 41 vastauslomaketta. Kyselyssä oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Suljettujen kysymysten vastausten analyysimenetelmänä käytettiin kuvailevaa tilastoanalyysiä. Tutkimuksen pääpaino oli kvantitatiivisella tutkimuksella, mutta myös avoimien kysymysten vastauksia analysoitiin.
Tulosten perusteella suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että yhdistymisestä oli hyötyä. Erityisesti aikaisemmin päihdepalveluissa käynyt asiakas koki hoitonsa kannalta merkitykselliseksi, että mielenterveys- ja päihdepalvelut saa samasta paikasta. Osa vastaajista toi esiin, että hänellä on sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen ja tulosten perusteella mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdistämisen voidaan todeta
olevan tarkoituksenmukaista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä tutkimus yhdistymisen hyödyistä ja haitoista asiakkaan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kyselynä asiakkaille. Asiakkaat vastasivat paperiseen kyselylomakkeeseen vastaanotolla käynnin tai ryhmätoiminnan yhteydessä. Vastauksia kerättiin noin kahden kuukauden ajan tammikuusta maaliskuuhun vuonna 2018. Tällöin yksikön yhdistymisestä oli kulunut yksi vuosi.
Aineistoksi saatiin 41 vastauslomaketta. Kyselyssä oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Suljettujen kysymysten vastausten analyysimenetelmänä käytettiin kuvailevaa tilastoanalyysiä. Tutkimuksen pääpaino oli kvantitatiivisella tutkimuksella, mutta myös avoimien kysymysten vastauksia analysoitiin.
Tulosten perusteella suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että yhdistymisestä oli hyötyä. Erityisesti aikaisemmin päihdepalveluissa käynyt asiakas koki hoitonsa kannalta merkitykselliseksi, että mielenterveys- ja päihdepalvelut saa samasta paikasta. Osa vastaajista toi esiin, että hänellä on sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen ja tulosten perusteella mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdistämisen voidaan todeta
olevan tarkoituksenmukaista.