" JOS TÄTÄ KLUBITALOO EI OLIS, NIIN TOTA MÄ EN TIEDÄ, MITÄ MÄ TEKISIN JA MISSÄ MÄ OLISIN." : Kävijöiden kokemuksia Nurmijärven Klubitalolta.

Abstract

TIIVISTELMÄ Emmi Pöyhönen. ”Jos tätä Klubitaloo ei olis niin tota mä en tiedä, mitä mä tekisin ja missä mä olisin.” Kävijöiden kokemuksia Nurmijärven Klubitalolta. 57 s., 3 liitettä. Syksy 2018. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK). Tutkimuksen tarkoituksena oli saada näkyväksi Klubitalon kävijän subjektiivista kokemusta siitä, mitä Klubitalo toiminta ja yhteisö hänen elämässään merkitsee sekä siitä, miten Klubitalotoiminta on vaikuttanut kävijän arkeen. Tietoa voidaan hyödyntää jatkorahoituksen hakemisessa sekä toiminnan kehittämisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Nurmijärven Klubitalon kävijöiden kokemuksia Klubitalotoimintaan osallistumisesta sekä tuoda esille merkityksiä, joita Klubitalolla on kävijöiden elämässä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Nurmijärven Klubitalon ja sen kävijöiden kanssa. Idea tutkimuksen tekemiseen lähti tammikuussa 2018 Nurmijärven Klubitalon tarpeesta saada tutkittua tietoa toiminnan vaikutuksista kävijöiden arkeen.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui kuusi Nurmijärven Klubitalon kävijää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kesän 2018 aikana Klubitalolla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli toipumisorientaatio. Keskeisessä roolissa oli myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden käsitteet. Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan haastateltavat kokivat toimintaan osallistumisen vaikuttavan positiivisesti tämänhetkiseen elämäntilanteeseen. Klubitalolta koettiin saavan tukea ja ohjausta omiin ongelmiin ja elämän hankaliin tilanteisiin. Toimintaan osallistuminen oli myös vaikuttanut psyykkiseen terveydentilaan kohentavasti. Lisääntyneen sosiaalisen kanssakäymisen myötä yksinäisyyden koettiin vähentyneen ja osallisuuden kokemuksen yhteisön toimintaan osallistumisen myötä koettiin lisääntyneen. Toimintaan osallistumisen myötä toivo tulevasta oli herännyt uudelleen tai lisääntynyt merkittävästi. Tuloksista kävi myös ilmi, että Klubitalolla on monia eri merkityksiä kävijöiden elämässä. Klubitalo näyttäytyy toisille turvapaikkana, jonne voi aina palata. Toisille se toimii tukena uusien ja muuttuvien elämän haasteiden ja tilanteiden rinnalla ja osalle se toimii apuna kohti työelämää ja tulevaa. Kaikkien yhtenäinen kokemus oli kuitenkin, että vaikka elämäntilanne muuttuisikin Klubitalo säilyy jossakin roolissa heidän elämässään. Avainsanat: Klubitalot, osallisuus, positiivinen mielenterveys, toipumisorientaatio, vertaisuus, yhteisöllisyys.

ABSTRACT

Emmi Pöyhönen. ”I don’t know what I would do or where I would be if this Clubhouse wouldn’t exist”. Member’s experience in Nurmijärvi Clubhouse. 57 p., 3 appendices. November 2018. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki. Bachelor´s Degree Programme in Social Services Bachelor of Social Services.

This study aimed to explore Nurmijärvi Clubhouse members’ personal experiences regarding their participation in the Clubhouse community as well as its potentially significant impact in their lives. The research process started in January 2018 and was implemented in co-operation with Nurmijärvi Clubhouse and its members.

In this study, theories of recovery-based practices were used as primary framework. Furthermore, concepts of inclusion and communality were applied as theoretical foundation.

The research approach was of qualitative. The participants of the study were six Clubhouse members. The material collected through thematic interviewes which were conducted during summer 2018 at the Clubhouse premises.

According to the results, Clubhouse involvement contributed to participants’ elevated levels of mental wellbeing. The interviewees felt supported within the Clubhouse environment and by this means empowered to take charge of their own recovery journeys. Enhanced social interaction have increased participation and community inclusion which in turn decreased loneliness. Moreover, feelings of hope with regards to the future have been significantly heightened.

The study results also implied, that participants’ objectives for searching for the Clubhouse as well as its significance to them differed according to their individual circumstances. For some members the Clubhouse represents a place of safety where they can always turn to and for others it acts as a supportive base in challenging life situations. Furthermore, it can serve as a tool for gaining entry in working life or gaining guidance in future-related topics. Altogether, the participants unanimously regarded the Clubhouse as a continuous element of stability in their lives. Keywords: Clubhouses, participation, mental health, recovery, peer to peer, communality.