”KYSYMÄLLÄ AINA SAI VASTAUKSEN" : Kokemukset perehdytyksestä Puolukkatien lastenkodissa
Parviainen, Jenna-Riikka (2018)
Parviainen, Jenna-Riikka
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112518109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112518109
Tiivistelmä
Jenna-Riikka Parviainen
”Kysymällä aina sai vastauksen”. Kokemukset perehdytyksestä Puolukkatien lastenkodissa
34 sivua ja 2 liitettä
Syksy 2018
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK)
Opinnäytetyö on tehty Puolukkatien lastenkodille, joka on yksi Turun kaupungin omista lastensuojelulaitoksista. Tarkoituksena on tutkia kokemuksia perehdytyksestä, tyytyväisyyttä saatuun perehdytykseen ja saada kehittämisehdotuksia perehdytykselle. Tutkimuksen osana selvitettiin perehdytyksen nykytilaa Puolukkatien lastenkodissa. Selvisi, että Turun kaupungin perehdyttämissuunnitelma ei ollut tietoisesti käytössä Puolukkatien lastenkodissa. Kyseessä on laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Litteroidut haastattelut on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Perehdytys antaa työntekijälle tietoa työn tekemisestä ja turvallisuustekijöistä. Kaikki käytännön toimet, jotka helpottavat työssä aloittamista ja opastavat työtehtävään, ovat perehdytystä. Hyvä perehdytys antaa työntekijälle tarvittavat tiedot itsenäiseen työhön ja edistää työntekijän sitoutumista työyhteisöön.
Puolukkatien lastenkoti on osa lastensuojelun sijaishuoltoa. Sijaishuollosta on kyse, kun lapsi huostaanotetaan eli sijoitetaan kodin ulkopuolelle hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi.
Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa Puolukkatien lastenkodin työntekijää lastenkodin eri osastoilta. Haastateltavina oli vakituisia työntekijöitä ja pitkäaikaisia sijaisia eli vähintään kolme kuukautta yhtäjaksoisesti työskennelleitä. Haastattelujen kautta selvisi kaikkien saaneen perehdytystä. Kokemukset perehdytyksestä olivat vaihtelevia hyvästä perehdytyksestä riittämättömään perehdytykseen. Jokaista haastateltavaa pyydettiin antamaan arvosana tyytyväisyydestään saamalleen perehdytykselle asteikolla 1 (erittäin tyytymätön) – 5 (erittäin tyytyväinen). Haastateltavat saivat antaa puolikkaita pisteitä. Arvosanojen keskiarvoksi tuli 3,6.
Tulosten pohjalta tehtiin kehittämisehdotuksia. Näitä ovat perehdyttämissuunnitelman ja perehdytyksen tarkistuslistan laatiminen, info-kansion luominen ja tiedon saattaminen ajan tasalle.
Asiasanat: perehdyttäminen, lastensuojelu, kehittäminen
”Kysymällä aina sai vastauksen”. Kokemukset perehdytyksestä Puolukkatien lastenkodissa
34 sivua ja 2 liitettä
Syksy 2018
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK)
Opinnäytetyö on tehty Puolukkatien lastenkodille, joka on yksi Turun kaupungin omista lastensuojelulaitoksista. Tarkoituksena on tutkia kokemuksia perehdytyksestä, tyytyväisyyttä saatuun perehdytykseen ja saada kehittämisehdotuksia perehdytykselle. Tutkimuksen osana selvitettiin perehdytyksen nykytilaa Puolukkatien lastenkodissa. Selvisi, että Turun kaupungin perehdyttämissuunnitelma ei ollut tietoisesti käytössä Puolukkatien lastenkodissa. Kyseessä on laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Litteroidut haastattelut on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Perehdytys antaa työntekijälle tietoa työn tekemisestä ja turvallisuustekijöistä. Kaikki käytännön toimet, jotka helpottavat työssä aloittamista ja opastavat työtehtävään, ovat perehdytystä. Hyvä perehdytys antaa työntekijälle tarvittavat tiedot itsenäiseen työhön ja edistää työntekijän sitoutumista työyhteisöön.
Puolukkatien lastenkoti on osa lastensuojelun sijaishuoltoa. Sijaishuollosta on kyse, kun lapsi huostaanotetaan eli sijoitetaan kodin ulkopuolelle hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi.
Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa Puolukkatien lastenkodin työntekijää lastenkodin eri osastoilta. Haastateltavina oli vakituisia työntekijöitä ja pitkäaikaisia sijaisia eli vähintään kolme kuukautta yhtäjaksoisesti työskennelleitä. Haastattelujen kautta selvisi kaikkien saaneen perehdytystä. Kokemukset perehdytyksestä olivat vaihtelevia hyvästä perehdytyksestä riittämättömään perehdytykseen. Jokaista haastateltavaa pyydettiin antamaan arvosana tyytyväisyydestään saamalleen perehdytykselle asteikolla 1 (erittäin tyytymätön) – 5 (erittäin tyytyväinen). Haastateltavat saivat antaa puolikkaita pisteitä. Arvosanojen keskiarvoksi tuli 3,6.
Tulosten pohjalta tehtiin kehittämisehdotuksia. Näitä ovat perehdyttämissuunnitelman ja perehdytyksen tarkistuslistan laatiminen, info-kansion luominen ja tiedon saattaminen ajan tasalle.
Asiasanat: perehdyttäminen, lastensuojelu, kehittäminen