Näkö menee, mitä jää? : Yli 80-vuotiaiden näkövammautuneiden naisten kokemuksia elämää kuormittavista ja kannattelevista tekijöistä

Abstract

TIIVISTELMÄ

Tarja Huttunen Näkö menee, mitä jää? Yli80-vuotiaiden näkövammautuneiden naisten kokemuksia elämää kuormittavista ja kannattelevista tekijöistä. 87s. ja 5 liitettä Joulukuu, 2018 Diakonia-ammattikorkeakoulu Syrjäytymisvaarassa olevien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen YAMK Sairaanhoitaja (YAMK)

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata niitä tekijöitä, jotka kuormittivat ja kannattelivat yli 80-vuotiaiden naisten elämää näkövammautumisen jälkeen. Tavoitteena oli saada ikääntyneiden näkövammaisten naisten ääni kuuluville. Tutkimuksen aineisto kerättiin tekemällä neljä yksilöhaastattelua Vantaalla ja yksi ryhmähaastattelu Tampereella. Tutkimushenkilöinä olleet näkövammautuneet naiset olivat syntyneet vuosien 1927 ja 1937 välisenä aikana. Näkövammaisuutta heillä oli kestänyt kolmesta vuodesta 25 vuoteen.

Tavoitteena oli nostaa esille ikääntyneiden näkövammaisten naisten omia kokemuksia. Haastattelut toteutettiin yhteistyössä Vantaan ja Tampereen seurakuntayhtymien näkövammaistyön kanssa. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Yhteistyötahoina edellisten lisäksi olivat Näkövammaisten liiton tutkimusyksikkö, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Silmätautien kuntoutuspoliklinikka sekä Kirkkohallituksen jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikkö.

Opinnäytetyön tutkimuksessa nousi esiin seitsemän eri elämän osa-aluetta, joiden vuoksi näkövammautuneet kokivat elämänsä kuormittuvan: näön heikkenemisestä johtuvat arkielämää haittaavat tekijät, vaikeudet avun ja tiedonsaannissa, muutoskriisi, fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, yksinäisyys, kokemus alempiarvoisuudesta sekä traumaattiset muistot. Elämää kannatteleviksi tekijöiksi nousivat kuusi osa-aluetta: jäljellä olevan näön antama tuki, sosiaaliselta ympäristöltä ja yhteiskunnalta saatu tuki, liikunta, mielen hyvinvointi, osallisuus sekä hengellisyys.

Tutkimustulokset toivat esiin, että näkövammaisen henkilön hyvän elämänlaadun kannalta merkittäviksi tekijöiksi nousivat elämää kannattelevien tekijöiden riittävän suuri määrä, erityisesti lähiverkoston tuki ja näkövammaisille tarkoitetut tuet ja palvelut. Kuormittavien tekijöiden kohdalla yksinäisyys ja traumaattiset muistot alensivat eniten tutkimushenkilöiden elämänlaatua. Yhteiskunnan digitalisoituminen aiheutti kaikille tutkimushenkilöille alempiarvoisuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta.

Asiasanat: laadullinen tutkimus, sisällön analyysi, näkövammaisuus, näkövammautuminen, ikääntyneet, toimintakyky, elämänlaatu, depressio.

ABSTRACT

Tarja Huttunen Eyesight goes, what is left? Over 80-year-olds with visually impaired women experience life-burdening and bear-up factors. 87 Pages and 5 Annexes December, 2018 Diakonia University of Applied Sciences Promoting health and well-being at risk of social exclusion YAMK Nurse (YAMK) Social and health sector, YAMK

The purpose of this thesis was to describe the factors that burdened and held up the lives of women over 80 years of age after vision injury. The objective was to make the female voice of the elderly visually impaired. The survey data were gathered by conducting four individual interviews in Vantaa and one group interview in Tampere. The visually impaired women who had been the subjects of the study were born between 1927 and 1937. The vision disability they had endured from three to 25 years.

The purpose of the study was to describe the factors that burden and justify the lives of women over the age of 80 years after vision injury. The aim was to raise the issues of older women with impaired vision. The interviews were conducted in cooperation with the visually impaired work of the Vantaa and Tampere parish groups. The material obtained was analysed by the data-driven content analysis. In addition to the Tampere and Vantaa parish groupings, the co-operation groups were the research unit of the group of the visually impaired, the rehabilitation of ophthalmology in the hospital District of Helsinki and Uusimaa, and the worship and society of the church government Unit. The study of The Bachelor's thesis revealed seven different areas of life, which led to the visually impaired women over the age of 80, who felt that their lives were being burdened with the loss of everyday life due to impaired vision, difficulties in accessing information, Psychological stress, impaired physical function, loneliness, experience of inferiority and traumatic memories. . Life-supporting factors rose to six areas: support for the remaining vision, support from the social environment and society, physical activity, mental wellbeing, inclusion, and spirituality.

The results of the study showed that the factors which were significant for the good quality of life of a visually impaired person increased to a sufficiently high level of life-supporting elements, in particular the support of the local network and the aid for the visually impaired; Amenities at. In the case of burdening factors, loneliness and traumatic memories fell the highest quality of life for the subjects. he digitalisation of society caused the feeling of inferiority and outsiders for all the subjects. Keywords: qualitative research, content analysis, visual disabilities, impaired vision, ageing, ability to act, quality of life, depression.