IMATRAN SEUDUN PELASTAKAA LAPSET RY:N 9.-LUOKKALAISILLE SUUNNATUN MENTORITOIMINNAN TOTEUTUMINEN

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Imatran seudun Pelastakaa Lapset ry:n toteuttamaan mentoritoimintaan osallistuneet ovat toiminnan kokeneet ja miten tätä kokemusta voitaisiin hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Mentoritoiminta on yksi Pelastakaa Lapset ry:n Eväitä Elämälle -hankkeen nuorille tarjoamista tukimuodoista. Mentoritoiminnassa 9.-luokkalaisille oppilaille tarjotaan tukea eri oppiaineisiin mentorin toimesta. Koska koulutuksen ulkopuolelle ja ilman toisen asteen tutkintoa jääminen lisäävät syrjäytymisriskiä, ovat koulutuksen hankkimiseen ja sen tukemiseen tarkoitetut tukitoimet nuorille erityisen tärkeitä.

Mentorointi on vuorovaikutussuhteeseen perustuva kehittämismenetelmä, joka mahdollistaa sekä kokeneemman mentorin että kokemattomamman mentoroitavan oppimisen. Yhteisen työskentelyn tavoitteena on tukea mentoroitavan kehittymistä ja omien voimavarojen löytämistä sekä antaa myös mentorille mahdollisuus itsensä kehittämiseen. Mentoritoiminnalla pyritään lisäksi oppilaan sosiaalisen pääoman kasvattamiseen, tarjoamalla hänelle sosiaalista tukea. Mentoritoimintaan osallistuville mentoreille tarjotaan työn tueksi työnohjausta. Työnohjaus on ohjausprosessi, jolla pyritään laajentamaan oman työn ymmärrystä ja kasvattamaan asiantuntijuutta.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siinä käytetty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa käytetty aineisto oli kerätty Imatran seudun Pelastakaa Lapset ry:n toimesta vuosien 2012–2017 aikana. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin kokemuksia mentoritoiminnasta ja sen toteutumisesta käytännössä sekä toiminnan kehittämiskohteita. Tutkimuksen perusteella laadimme yhteistyökumppanille myös konkreettisia kehittämisehdotuksia mentoritoimintaan liittyen.

Tutkimustulosten perusteella kaikki vastaajaryhmät olivat olleet vuosittain tyytyväisiä mentoritoimintaan. Vastaajien mielestä mentoritoiminnan onnistumisesta kertoi esimerkiksi oppilaan arvosanojen nousu ja kasvanut kiinnostus koulunkäyntiä kohtaan. Koetut haasteet liittyivät esimerkiksi aikatauluihin ja tiedottamiseen. Kehittämisideoissa toistui tarve ja halu laajentaa toimintaa sekä parantaa toimintaan osallistuvien yhteistyötä.

The purpose of the thesis was to find out how the participants in the mentoring activity, organized by the Imatra`s local branch of the Save the Children Association, have experienced the mentoring and how this experience could be utilized in developing the activity. Mentoring is one of the forms of support the Save the Children offers to young people as a part of Eväitä Elämälle-project. In mentoring activities, mentors offer support to the 9th grade pupils for different school subjects. Support measures of obtaining training are especially important for young people, because exclusion from education and absence of secondary education increases the risk of social exclusion.

Mentoring is a developmental method based on interaction that enables learning for both experienced mentors and less experienced mentees. The purpose of working together is to support the development of the mentee and finding his or her own resources, as well as giving also the mentor the opportunity of development. Mentoring action also aims to increase the student's social capital by offering social support. For supporting the work mentors are offered work supervision. Supervision is a guiding process that seeks to broaden understanding of own work and increase expertise.

The thesis was conducted as qualitative research and the research material was analyzed by using the content analysis method. The material used in the research had been gathered by the Imatra`s local branch of the Save the Children Association during the years 2012–2017. The research questions examined the experiences of mentoring activity, practical implementation of the mentoring and development areas. On the basis of the research, we also developed proposals to develop the mentoring activity.

Based on the results of the research, every year all respondent groups were satisfied with the mentoring activities. The Respondents felt that the success of mentoring activities was, for example, an increase in grades and an increased interest in school attendance. Challenges were, for example, timetables and getting information. The need and desire to expand the mentoring activity and to improve the co-operation of those involved recurred as development ideas.