Ihmisten näköinen yhteisö : Paikallisyhteisön toiveiden toteutumisen mahdollisuudet seurakunnan strategian valossa
Koskinen, Tiina (2018)
Koskinen, Tiina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618335
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten paikallisten asukkaiden toiveet voivat toteutua suhteessa seurakunnan strategiaan. Tarkoitus oli vastata kysymykseen, miten voitaisiin rakentaa paikallisten ihmisten näköistä yhteisöä, jossa seurakunnan omat tavoitteet ja pyrkimykset toteutuvat. Paikallisena alueena toimi Lempäälän seurakuntaan kuuluva Sääksjärven alue, jonne ollaan rakentamassa uutta seurakuntataloa. Alueen toiveita haluttiin kartoittaa etukäteen ja opinnäytetyö toimi siinä välineenä.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus, johon kerätiin aineistoa suppealla asukaskyselyllä sekä ryhmähaastatteluilla. Asukaskyselyn tuloksista saatiin muodostettua neljä pääluokkaa, jotka toimivat haastatteluiden analyysien teoriana teoriapohjaisessa sisällönanalyysissa. Ryhmähaastatteluihin valikoitui haastateltaviksi viisi oletetusti merkittävintä seurakuntatalon käyttäjäryhmää. Näitä olivat seniorit, pienten lasten vanhemmat, koululaiset, partiolaiset ja sääksjärveläiset luottamushenkilöt.
Asukaskyselyn kautta löydetyt neljä keskeisintä teemaa olivat matalan kynnyksen toiminta, lapset ja nuoret, hengellinen koti ja ateriayhteys. Näiden lisäksi haastatteluissa käsiteltiin lisäksi yhteisöllisyyttä ja seurakunnan strategian toteutumista Sääksjärvellä. Sääksjärvi koettiin vahvaksi yhteisöksi, johon seura-kunta toivotettiin tervetulleeksi. Odotukset toiminnasta painottuivat messun ja kahvilatoiminnan ympärille sekä lasten ja nuorten ja partion toiminnan mahdol-listumiseen. Paikoitellen koettiin, että seurakunnan strategia ei ollut toteutunut Sääksjärvellä, mutta sen sisältöä pidettiin kuitenkin hyvänä sinällään.
Seurakunnan tulisi strategiatyössään ja toiminnan suunnittelussa kuunnella seurakuntalaisia ja ottaa heitä mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Seurakunnan tulisi huolehtia resurssien tasaisesta jakautumisesta alueellaan. Erilaisista menetelmistä, kuten palvelumuotoilusta tai konvivialiteetista voisi hyötyä strategiatyössä ja aluesuunnittelussa. Seurakunnan ei tulisi koettaa viedä itseään yhteisönä paikkoihin, vaan mennä palvelemaan jo olemassa olevia yhteisöjä.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus, johon kerätiin aineistoa suppealla asukaskyselyllä sekä ryhmähaastatteluilla. Asukaskyselyn tuloksista saatiin muodostettua neljä pääluokkaa, jotka toimivat haastatteluiden analyysien teoriana teoriapohjaisessa sisällönanalyysissa. Ryhmähaastatteluihin valikoitui haastateltaviksi viisi oletetusti merkittävintä seurakuntatalon käyttäjäryhmää. Näitä olivat seniorit, pienten lasten vanhemmat, koululaiset, partiolaiset ja sääksjärveläiset luottamushenkilöt.
Asukaskyselyn kautta löydetyt neljä keskeisintä teemaa olivat matalan kynnyksen toiminta, lapset ja nuoret, hengellinen koti ja ateriayhteys. Näiden lisäksi haastatteluissa käsiteltiin lisäksi yhteisöllisyyttä ja seurakunnan strategian toteutumista Sääksjärvellä. Sääksjärvi koettiin vahvaksi yhteisöksi, johon seura-kunta toivotettiin tervetulleeksi. Odotukset toiminnasta painottuivat messun ja kahvilatoiminnan ympärille sekä lasten ja nuorten ja partion toiminnan mahdol-listumiseen. Paikoitellen koettiin, että seurakunnan strategia ei ollut toteutunut Sääksjärvellä, mutta sen sisältöä pidettiin kuitenkin hyvänä sinällään.
Seurakunnan tulisi strategiatyössään ja toiminnan suunnittelussa kuunnella seurakuntalaisia ja ottaa heitä mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Seurakunnan tulisi huolehtia resurssien tasaisesta jakautumisesta alueellaan. Erilaisista menetelmistä, kuten palvelumuotoilusta tai konvivialiteetista voisi hyötyä strategiatyössä ja aluesuunnittelussa. Seurakunnan ei tulisi koettaa viedä itseään yhteisönä paikkoihin, vaan mennä palvelemaan jo olemassa olevia yhteisöjä.